Molekyylilääketieteen osasto muuttaa Biomedicumiin- lisäarvoa kansanterveyden tutkimukselle

 

Molekyylilääketieteen osasto muuttaa Biomedicumiin - lisäarvoa kansanterveyden tutkimukselle

Leena Palotie, professori
Molekyylilääketieteen osasto, KTL ja Helsingin yliopisto
leena.palotie@ktl.fi

 
Kansanterveyslaitoksen Molekyylilääketieteen osasto äskettäin muuttanut upouuteen Biomedicumiin Meilahden sairaalan viereen. Miksi tällainen siirto, miksi merkittävä osa KTL:n molekyylitason perustutkimuksesta kansantautien syiden ja etenemisen ymmärtämiseksi muuttaa pois KTL:n "kotikampukselta"? Pohjimmiltaan tämä talon johdon ja tutkijoiden huolella pohtima ja pitkään valmisteltu muutto heijastaa omalta osaltaan muutosta biolääketieteen tutkimuksessa ylipäätään. 

Perimän kartoitushankkeet niin ihmisen kuin muidenkin lajien kohdalla ovat tuottaneet tilanteen, jossa on mahdollista koko perimän laajuudella tarkastella ihmisen tautien molekyylitason taustaa ja tautitilaan johtavia elimistön prosesseja. Tämä vaatii aivan uusia tiedollisia ja menetelmällisiä valmiuksia ja täysin uusia tutkimusstrategioita. Uuden lähestymistavan omaksuminen on elintärkeää juuri kansanterveyden ja kansantautien tutkimustyössä.

Poikkitieteellistä yhteistyötä

Suhteellisen lyhyessä ajassa on siirrytty hyvin rajallisesta mahdollisuudesta lähestyä perimän osuutta kansantaudeissa lähes rajattomiin mahdollisuuksiin koko perimän analysoinnissa. Periaatteessa jo lähiaikoina tutkijoilla on tieto jokaisen geenin rakenteesta ja DNA-siruja käyttäen välineet mitata kaikkien geenien toimintaa koronaaritaudin eri vaiheissa. Valmistunut perimän sekvenssitieto on toistaiseksi vain suuri määrä informaatiota tietokannoissa. Teknologian kehittymisen ansiosta tutkimuksella on nyt kuitenkin tarkat välineet kerätä eri tautien perimän informaatiota. 

Toistaiseksi käsitys siitä, miten tämä informaatio muutetaan todelliseksi tiedoksi ja ymmärrykseksi tautiprosesseista, on kuitenkin vielä hyvin pinnallinen. Perimän massiivisen informaation jalostaminen tiedoksi vaatii täysin uusien lähestymistapojen ja menetelmien hallintaa. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa erilaisen taustan omaavien tutkijoiden yhteistyötä poikki entisten erikoisalojen ja osaamisalueiden. Lääketieteen ja biolääketieteen tutkimuksessa on tapahtumassa sama murros kuin fysiikassa ja elektroniikassa vuosia tai vuosikymmeniä sitten: suuret osaamiskeskukset ovat ainoa vaihtoehto kerätä riittävä kriittinen massa, eli riittävän suuri tutkijajoukko ja menetelmällinen osaaminen selvittämään terveyden ja sairauden suuria kysymyksiä.

Biomedicumista osaamiskeskus

Biomedicumiin syntyy osaamiskeskus, jolle on vain muutama vertailukohde koko Euroopassa. Meilahden sairaalan kliiniset huippuosaajat, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan perustutkimuksesta vastaavien laitosten solu- ja molekyylibiologit, Folkhälsanin vahva geneettinen tutkimus ja KTL:n molekyylilääketieteen erityisosaaminen tuottavat kokonaisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa. Biomedicumin kaltaisessa yksikössä tautien syitä, diagnostiikkaa ja uusia hoitoja voidaan tutkia perimän kartoitushankkeen kaikkia hedelmiä ja laajaa osaamista hyödyntäen. Näin saadaan uusinta tietoa tuotetuksi nopeimmin ja edullisimmin kansalaisten ja päättäjien käyttöön. Kansainvälinen kilpailukykymme kansantautien tutkimuksessa on säilytettävissä vain tehostuneen yhteistyön avulla eri alojen tutkijoiden välillä yli laitos- ja ministeriörajojen.

Etulinjan biolääketieteen tutkimus on muuttumassa suurten yksiköiden tutkimukseksi osittain tarvittavien tutkimusvälineiden vuoksi. Biomedicumiin keskitetty sairauksien molekyyli- ja solutason tutkimus mahdollistaa yhteisten kalliiden laitteiden hyödyntämisen. Sekvenointiyksikkö, biosiruyksikkö ja vaikkapa solujen tarkasteluun soveltuva kallis erikoismikroskooppi palvelevat kaikkia Biomedicumin tutkijaryhmiä. Suuria investointeja vaativat laitteet ja ennen kaikkea niiden käyttämiseen tarvittava tietotaito ja osaaminen voidaan hankkia yhdessä, ja hoitaa myös laitteita käyttävän henkilökunnan jatkokoulutus yhteisin varoin. Periaatteessa päästään parempiin tuloksiin huokeammalla kuin kaikkien yksiköiden huolehtiessa vain itsestään.

Yksiköiden vuoropuhelun sujuvuus taattava

Tilojen vapautuessa Kansanterveyslaitoksen kotikampukselta Mannerheimintie 166:een syntyy puolestaan epidemiologien ja kansanterveystieteen osaamiskampus, kun laboratoriotilat remontoidaan epidemiologien ja tilastotieteen huippuosaajien käyttöön. Heidänkin toimimisensa yhä suuremmissa yksiköissä on täysin välttämätöntä, niin monenlaista osaamista biomatematiikassa, epidemiologiassa, genetiikassa ja bioinformatiikassa vaaditaan pyrittäessä ymmärtämään geenien ja ympäristön vuorovaikutusta tai yksilöiden välisiä eroja kansantautien synnyssä ja tautiprosessien etenemisnopeudessa.

Hyötyä saadaan siis myös kotikampuksen kannalta. Hyvin sujuva vuoropuhelu KTL:n eri yksiköiden välille on kuitenkin taattava sujuvien verkkoyhteyksien tai vaikkapa pikkubussilinjan avulla, sijaitsivatpa yksiköt sitten Mannerheimintiellä tai Haartmaninkadulla. Osa KTL:n menestystarinasta on tiukasti sidoksissa juuri tähän ainutlaatuiseen vuoropuheluun molekyylitason menetelmien ja väestöaineistojen asiantuntijoiden välillä. Tästä menestystekijästä ei ole varaa luopua.

Uudet rakenteelliset ratkaisut tutkimusympäristössä ovat monista hankaluuksista huolimatta uskomaton mahdollisuus uusiutua ja innostua uuden tiedon tuottamisen haastavalla taipaleella. Uusien kollegoiden kohtaaminen käytäväkeskusteluissa tai kahvilassa, työpöydän ikkunasta avautuma uusi näkymä tai uudelta tuoksuva laboratorio antavat potkua arjen työhön. Molekyylilääketieteen osaston muutto Biomedicumiin ja KTL:n emokampuksen alkava remontti antavat uusia eväitä huipputason asiantuntemuksen ja osaamisen kehittämiseen.
 
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon