Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet pääosin hyvään suuntaan. Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on lisääntynyt ja käytettyjen rasvojen laatu parantunut. Ruokakoreihin lastataan entistä enemmän myös juustoa, juomia ja broilerin lihaa. Perunaa suomalaiset pistelevät entiseen tahtiin vaikkakin eri muodossa: yhä suurempi osa perunasta kulutetaan erilaisina perunavalmisteina. Muutenkin suomalaiset syövät entistä pidemmälle jalostettuja elintarvikkeita. Vaikka ruoankulutuksessa tapahtuneet muutokset ovat pääosin myönteisiä, ikäryhmittäiset erot huolestuttavat: nuoret ja nuoret aikuiset syövät harvemmin perunaa, ruista, kasviksia ja hedelmiä kuin vanhemmat ikäluokat.

Seleenitila korjaantunut, D-vitamiinitaso huolestuttaa

D-vitamiinitilanne sitä vastoin on heikko. Vitamiinin saanti ravinnosta ei yllä suositellulle tasolle ja talvisaikaan plasmasta mitatut D-vitamiinipitoisuudet ovat matalia. Tärkein D-vitamiinin lähde on kala, joka kahdesti viikossa nautittuna turvaisi useimmille koko viikon D-vitamiinin saannin. Koska monet varsinkin nuorista suomalaisista syövät vain harvoin kalaa, tarvitaan muita toimia D-vitamiinin saannin parantamiseksi. Näitä toimia työstetään parhaillaan viranomaistaholla.

Myös liikakiloja suomalaisille on kertynyt huolestuttavasti: yli 55-vuotiaista joka kolmas on lihava. Nykyään erityisesti eläkeiän kynnyksellä olevat miehet ja nuoret aikuiset ovat selvästi pulskempia kuin ennen. Myös lapsilla ja nuorilla lihavuus on sangen yleistä.

Suomalaisten ravitsemustilan ongelmat ovat suurelta osin ratkaistavissa ravitsemussuositusten mukaisilla ruokavalion muutoksilla. Suositusten mukainen ruokavalio painottuu kasviperäisiin ruokiin siten, että viljavalmisteet ja peruna muodostavat ruokavalion perustan. Niiden käyttöä olisikin syytä lisätä. Myös kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksessa on lisäämisen varaa. Runsas viljavalmisteiden, perunan ja kasvisten kulutus takaa riittävät folaattivarastot. Hedelmien, marjojen ja kasvisten käyttö puolestaan turvaa riittävän C-vitamiinin saannin.

Eläkeikäisten ravitsemus hyvällä mallilla

Iäkkäiden ruoankulutus on muuttunut samaan tapaan kuin nuoremmilla. Ruoanlaitossa käytetään sekä voita että kasviöljyä, mutta vain harva levittää voita leivälleen. Myönteistä on myös tumman leivän suosio ja kasvisten käytön yleistyminen. Yksin asuvien vanhusten ruoankulutus ei juuri poikkea muiden samanikäisten ruokatottumuksista.

Lähde: Marjaana Lahti-Koski, Annamari Kilkkinen. Ravitsemuskertomus 2000. KTL:n julkaisuja B1/2001. Julkaisu löytyy sähköisenä versiona (PDF) osoitteesta http://www.ktl.fi/ravitsemus.