Rokotteista johtuvien haittavaikutusten seuranta vuonna 2000

 

Rokotteista johtuvien haittavaikutusten seuranta vuonna 2000

 

Terhi Heinäsmäki, KTL
(09) 4744 8557
terhi.heinasmaki@ktl.fi
Kansanterveyslaitoksen rokoteosasto rekisteröi tietokantaan sekä lain edellyttämät vakavat ja odottamattomat rokotusten haittavaikutukset että myös tavanomaisia haittavaikutuksia rokottajien ja neuvoloiden neuvonnan taustatiedoksi. Seuranta perustuu rokotetun tai hänen huoltajansa henkilökohtaiseen suostumukseen.

Vuonna 2000 rokoteturvallisuuslääkäri käsitteli 492 haittavaikutusilmoitusta. Määrä on suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Vakavia haittoja raportoitiin 33. Lasten ja nuorten yleisen rokotusohjelman mukaisia rokotuksia annetaan Suomessa vuosittain yli miljoona annosta.

Kansanterveyslaitokselle ilmoitettavat vakavat ja tavanomaiset rokotteiden haittavaikutukset on lueteltu  taulukossa 1. Kliinisen rokoteyksikön rokoteturvallisuuslääkäri käsittelee kaikki haittavaikutusilmoitukset yksilöllisesti. Tietokantaan tallennetaan yksityiskohtaiset tiedot rokotustapahtumasta, sitä seuranneista oireista, aikaisemmista rokotusreaktioista sekä rokotetun mahdollisista perussairauksista. Kopiot rokotusreaktiota koskevista sairauskertomuksista tai lääkärin konsultaatioista on syytä liittää haittavaikutusilmoituksen mukaan palvelun nopeuttamiseksi. 

Jokaisesta ilmoituksesta annetaan kirjallinen palaute, jossa otetaan kantaa rokotuksen ja ilmoitetun reaktion väliseen syy-yhteyteen sekä annetaan suositukset jatkorokotusten suhteen. Palautteessa on myös rokotetta ja oiretta koskevat yhdenmukaiset kirjallisuusviitteet. 

Rokoteosaston Kliininen yksikkö edistää ja seuraa rokoteturvallisuutta myös rokotusneuvonnan avulla. Rokoteosaston neuvontapuhelinnumerossa (09) 4744 8243 terveydenhoitajat vastaavat kysymyksiin mm. rokotuksiin liittyvistä haitoista arkisin klo 912. Neuvonta toimii eräänlaisena tietopankkina ensisijassa rokottajille, mutta tarvittaessa myös rokotettaville tai heidän vanhemmilleen.

Paljon ilmoituksia - vähän vakavia haittavaikutuksia

Vuonna 2000 Kansanterveyslaitokselle ilmoitettiin yhteensä 492 rokotehaittavaikutusta ( Taulukko 2). Yleisimmin haittatapahtumia raportoitiin kolmoisrokotteen (hinkuyskä-kurkkumätä-jäykkäkouristus, PDT) annon jälkeen. Näitä ilmoituksia tuli yhteensä 207. Yleisimpiä ilmoitettuja haittavaikutuksia olivat pistoskohdan paikallisreaktiot, kuume sekä nokkosrokko tai muu ihottuma. 

Tetanus-difteriarokote (Td) aiheutti toiseksi eniten ilmoituksia (115). Tyypillisiä Td-rokotteen haittoja ovat paikallisreaktiot, jotka saattavat johtua jo ennen tehostusrokotusta koholla olevista tetanus- ja difteria vasta-aineista. Poliorokotteesta tuli 97 haittavaikutusilmoitusta. MPR (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko) -rokotteeseen yhdistettiin 47 haittavaikutusta. Haemophilus influenzae (Hib) -rokotteeseen liitettiin myös paljon haittavaikutuksia (100), mutta Hib annetaan PDT-, polio- ja MPR -rokotteiden kanssa, ja haittavaikutukset johtuvat todennäköisesti näistä rokotteista. 

Rokotteiden haittavaikutusten luokittelussa käytetään Lääkelaitoksen määräysten mukaisia lääkkeiden haittavaikutusten määritelmiä. Vakaviksi haitoiksi luokitellaan kaikki yli yön sairaalaseurantaa vaatineet reaktiot riippumatta arvioidusta syy-yhteydestä rokotukseen. Lisäksi vakavia haittoja olisivat kaikki kuolemaan tai hengenvaaraan johtaneet reaktiot. 

Vuonna 2000 vakavia haittavaikutuksia raportoitiin 33 eli 7 % kaikista ilmoituksista ( Taulukko 3). Näistä kymmenen luokiteltiin todennäköisesti rokotuksesta johtuviksi. Vain yhtä vakavaa haittavaikutusta pidettiin varmasti rokotteesta johtuvana (BCG-rokotuksen jälkeinen imusolmukeabsessi, josta kasvoi BCG-bakteeri). Neljässä tapauksessa haittavaikutuksen ja rokotteen välistä yhteyttä pidettiin epätodennäköisenä. Suurimmassa osassa rokotteen ja haittavaikutuksen välinen yhteys luokiteltiin mahdolliseksi.

Eniten vakavia haittavaikutuksia oli PDT- ja MPR-rokotteilla. Suurin osa näistä ilmoituksista luokiteltiin vakaviksi, koska sinänsä tavanomainen haittavaikutus oli johtanut muutaman päivän sairaalahoitoon. Yleisimpiä tällaisia haittoja olivat kuume(kouristus) ja useimmiten samanaikainen paikallisreaktio PDT-rokotteen jälkeen ja kuume, johon saattoi liittyä ihottuma, noin viikko MPR-rokotuksesta. 

Vakavien haittavaikutusten joukossa oli neljä anafylaktisiksi tulkittua reaktiota, jotka hoidettiin onnistuneesti adrenaliinilla. MPR-rokotteen epäiltiin kahdesti aiheuttaneen aivotulehduksen. Hepatiitti A+B-rokote yhdistettiin kerran sekä kasvohermohalvaukseen, pitkittyneisiin lihasnykäyksiin että kuumeiseen maksatulehdukseen. Näissä jatkorokotusta samalla rokotteella ei enää suositettu, vaikka kyseisten haittatapahtumien syy-yhteys rokotteisiin onkin epävarma.

Kaikista vakavaksi luokitelluista haittavaikutuksista raportoidaan Lääkelaitokselle ja sieltä edelleen WHO:n Drug Monitoring Centreen. Kiireellisiä yleisiä toimenpiteitä mahdollisesti vaativista rokotehaitoista ilmoitus tulee tehdä myös puhelimitse KTL:n rokoteosastolle, puhelin (09) 4744 8812. Näitä ovat esimerkiksi epäilyt, jotka saattaisivat johtaa rokote-erän poistamiseen käytöstä.

Vakavia haittavaikutuksia rokotusten jälkeen on vähän ja niiden merkitys on rokotteilla ehkäistävien tautien terveysvaikutuksiin verrattuna hyvin pieni. Tämä on Suomessa ymmärretty hyvin, ja siksi rokotusmyöntyvyys on meillä edelleen erinomainen.

Ilmoitus rokotuksen haittavaikutuksesta -lomakkeita voi tilata Oy Edita Ab:sta, puhelin (09) 566 0252, telekopio (09) 566 0347. Lomakkeesta on myös ruotsinkielinen versio. Lomakkeet löytyvät myös Editan Netmarketista osoitteessa  www.edita.fi/netmarket/lomake/lomakkeet/rokotes.pdf (suomenkielinen) ja www.edita.fi/netmarket/lomake/lomakkeet/rokoter.pdf (ruotsinkielinen). Lomakkeen voi täyttää suoraan verkossa ja tulostaa lähetettäväksi Kansanterveyslaitokselle.
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon