Väitöskirja-artikkeli:Kehitysvammaisten elinajan ennuste ja kuolleisuus |
||
|
Kristiina Patja, ETEO (09) 4744 8956, kristiina.patja@ktl.fi
|
||
| Kehitysvammaisuus
on moniulotteinen ilmiö, joka koskettaa mm. perheitä, kouluja
sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Älyllinen kehitysvamma on
Suomessa noin 50 000 henkilöllä. Väitöskirjassa on
tarkasteltu eliniän ennustetta ja kuolemansyitä, jotka antavat
karkeita arvioita terveydenhuollon ja yhteiskunnan muutosten vaikutuksista
pitkällä aikavälillä.
Tutkimus on ensimmäinen kehitysvammaisten henkilöiden elinajan ennustetta ja kuolleisuutta koskeva väestöpohjainen tutkimus maailmassa. Se perustuu 35 vuoden (19621997) seurantatutkimukseen ja kohortissa on 2 369 kehitysvammaista (ikäjakauma 297 vuotta). Vertailuväestönä on käytetty ikä- ja sukupuolivakioitua Suomen väestöä. Tutkimuksessa on laskettu odotettavissa oleva elinajan ennuste, kuolleisuuden vakioitu ilmaantuvuus kaikissa kuolinsyyluokissa sekä vakioitu syöpäilmaantuvuus. Kehitysvamman syvyys vaikuttaa elinaikaanKehitysvammaisuuden vaikeusaste on merkittävin elinajan ennusteeseen vaikuttava tekijä. Sukupuolen vaikutus on varsin pieni. Syvästi kehitysvammaisten henkilöiden elinajan ennuste on 30 % lyhyempi kuin koko väestössä, kun taas lievä kehitysvamma ei lyhennä elinajan ennustetta. Aikuisväestössä kehitysvammaisten osuus on 0,5 %. Iäkkäiden kehitysvammaisten määrä on nousussa, ja nyt Suomessa on arviolta 12 000 yli 40-vuotiasta kehitysvammaista henkilöä.Kehitysvammaisten kolme yleisintä kuolinsyytä ovat sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hengityselinten sairaudet ja syöpä, kun koko väestössä syöpä on yleisempi kuin hengityselinten sairaudet. Kehitysvammaisuus altistaa hengityselinten infektioille iästä riippumatta. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat ovat vähäisempiä. Itsemurhat ovat naisilla yhtä tavallisia kuin muussa väestössä, mutta miesten itsemurhakuolleisuus on kolmasosa suomalaisten miesten vastaavasta. Elinajan ennuste parantunutKehitysvammaisten elinajan ennuste on parantunut. Pidentynyt elinaika ja muutokset kuolleisuudessa heijastavat tutkimusajanjaksona tapahtunutta terveydenhuollon ja kehitysvammapalvelujen kehitystä. Kansantautimme ovat yleisiä myös kehitysvammaisilla. Terveyden edistäminen tulee ulottaa heidän terveydenhuoltoonsa.Kristiina Patjan englanninkielinen väitöskirja "Life expectancy and mortality in intellectual disability" on luettavissa elektronisessa muodossa osoitteessa http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/patja.
|
||
|
|
||
![]() |
||
|
|
||