Bakteerihoito

 

Bakteerihoito
 

Pentti Huovinen, KTL
(02) 251 9255, pentti.huovinen@ktl.fi

 
Maailmanlaajuinen bakteerien mikrobilääkeresistenssin lisääntyminen on johtanut tutkijat pohtimaan uusia tapoja hoitaa bakteeri-infektioita. Tätä kehitystä on jouduttanut myös se, että uudentyyppisten mikrobilääkkeiden kehitystyö on ollut hidasta. Toisaalta vaikka uusia lääkkeitä saataisiinkin markkinoille, bakteerit kehittävät mitä suurimmalla todennäköisyydellä resistenssiä myös niille. Uudetkaan lääkkeet eivät siis tarjoa pysyvää ratkaisua resistenssiongelmaan. 

Mikrobilääkkeiden käyttö on nostanut esiin toisenkin ongelman: jokainen lääkekuuri valikoi myös ihmisen omaa normaalia bakteerikasvustoa (normaaliflooraa). Normaali bakteerikasvusto on merkittävä osa ihmisen infektiopuolustusta.

Bakteereita nenäsuihkeena

Helmikuussa ruotsalainen tutkijaryhmä julkaisi tutkimuksen, jossa toistuvia välikorvantulehduksia sairastavien lasten antibioottikuurin tuhoama nenänielun normaali bakteerikasvusto oli palautettu antamalla bakteereita nenäsuihkeena. Kolmen kuukauden kuluttua 42 % streptokokkeja saaneista lapsista oli pysynyt terveenä, kun verrokkiryhmässä terveitä oli 22 % (p=0.02). Tutkijat toteavatkin, että bakteerisuihkehoito auttaa vähentämään mikrobilääkehoidon tarvetta toistuvia otiitteja sairastavilla lapsilla. 

Tutkimus on varsin merkittävä, sillä se osoittaa kauniisti, että ihmisen normaalin bakteerikasvuston tappaminen mikrobilääkkeellä lisää bakteeri-infektioiden todennäköisyyttä ja normaalin bakteerikasvuston palauttaminen ylläpitää terveyttä. 

Bakteerihoito ei ole ajatuksena uusi, sillä hoitokokeita on tehty jo kymmeniä vuosia sitten. Uusien mikrobilääkkeiden kehittyminen 1960-luvulta lähtien teki kuitenkin bakteerihoidon kehittämisen sillä hetkellä tarpeettomaksi. 

Bakteerihoitoa on kuitenkin viime aikoina kehitetty uudelleen. Sitä on käytetty lääketieteessäkin mm. Clostridium difficilen aiheuttaman koliitin hoidossa ja Lactobacillus GG:tä antibioottiripulin ehkäisyssä. Erittäin mielenkiintoinen oli myös tutkimus, jossa ulseratiivista koliittia hoidettiin apatogeenisella E.coli bakteerilla, ja hoitotulokset olivat yhtä hyvät kuin anti-inflammatorisella mesalatsiinilla (2). Bakteerihoitoa on myös jatkuvasti käytetty eläinlääketieteen puolella kanojen salmonelloosin ehkäisyssä.

Bakteerihoidon haitat?

Bakteerihoito on lupaava tutkimuskohde. On kuitenkin syytä pohtia myös bakteerihoidon mahdollisia haittoja. Jos esimerkiksi tuhannet ja taas tuhannet lapset saavat alfahemolyyttisiä streptokokkeja nenänieluunsa ja bakteerit siirtyvät lapsesta toiseen, muutammeko pitemmällä tähtäimellä ihmisen bakteerikasvustoa populaatiotasolla. Mahdollisten mikrobiekologisten haittojen tutkimus tuleekin ottaa huomioon jatkotutkimuksissa.

Ihmisen bakteerikasvustosta tiedetään vielä kovin vähän. Tutkimustiedon lisääminen on välttämätöntä, sillä ihmisen normaalilla bakteerikasvustolla on uusimpien tutkimustulosten perusteella myös merkittävää terveyttä ylläpitävää vaikutusta (3). Lisäksi elimistön vuorovaikutus bakteerien kanssa on osoittautunut varsin dynaamiseksi prosessiksi; mikrobit sekä aktivoivat että estävät ihmisen elimistön toimintoja (4). Normaalin bakteerikasvuston muokkaaminen ravintoaineilla (prebiootit) tai muilla bakteereilla (probiootit) on nousemassa myös funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimuksen tärkeimpien tutkimusaiheiden joukkoon.

Mikrobien ja ihmisen välisten suhteiden selvittäminen avaa lähes rajattomat mahdollisuudet innokkaille ja uteliaille tutkijoille. Ihmisen mikrobiprojektin käynnistämiselle - ihmisen genomiprojektin malliin  on ilmeinen tarve. Ja mikä parasta, ihmisen mikrobiprojekti avaa mahdollisuudet hedelmälliselle monitieteiselle yhteistyölle.
 
 
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon