Yhteistyössä 16 keskussairaalan mikrobiologisen laboratorion kanssa tutkimuksessa seurattiin suolistoinfektioita aiheuttavien E. coli -bakteerien esiintymisestä vakavissa ripulitapauksissa. Näytteet tutkittiin Kansanterveyslaitoksen (KTL) suolistobakteriologian laboratoriossa polymeraasiketjureaktiota (PCR), pulssikenttäelektroforeesia (PFGE) ja perinteellisiä mikrobiologisia menetelmiä käyttäen. Samoin menetelmin tutkittiin turistiripulin esiintymistä ja aiheuttajia 250 henkilöltä jotka osallistuivat maailmanympärimatkalle. 

EHEC-epidemiat

Kotimaisissa ripuleissa E. coli löydettiin 5,5 %:lta, ja muita enterovirulentteja gram-negatiivisia bakteereita 6,7 %:lta potilaista. Campylobacter (3,8 %), EPEC (3,2 %) ja Salmonella (2,0 %) olivat yleisimmät löydökset. Löydetyt E. coli -kannat olivat hyvin heterogeenisia ja ainoastaan yksi EPEC-kanta kuului klassiseen EPEC-serotyyppiin (O55). Maailmanympärimatkalla 37 %:lla matkaajista oli ripuli matkan aikana tai välittömästi sen jälkeen. EPEC oli potilaissa yleisin löydetty patogeeni (26 %) ja yleisin ei-E. coli -patogeeni oli Salmonella (24 %). 

EHEC-infektioiden määrässä on maassamme tapahtunut huomattava muutos 90-luvulla, erityisesti vuoden 1996 jälkeen. Muiden ripulia aiheuttavien E. coli -bakteereiden ja suolistopatogeenien esiintyminen ripuleissa Suomessa ja maailmanympärysmatkalle osallistuvissa ihmisissä oli hyvin saman tyyppistä. E. coli, erityisesti EPEC, oli yleisin löydös molemmissa ryhmissä. Salmonella ja Campylobacter olivat yleisimmät perinteelliset suolistopatogeenit, mutta niitä esiintyi vähemmän kuin ripulia aiheuttavia E. coli-bakteereita. EHEC on ainoa ripulia aiheuttavista E. coli-bakteereista, jonka tutkiminen kuuluu Suomessa normaaliin ripulinäytteen tutkimiseen. Näiden tulosten perusteella voidaankin suositella, että ripulinäytteitä tutkittaessa myös muut ripulia aiheuttavat E. coli -bakteerit tulisi tutkia.