Paikallinen terveyden edistäminen - Kunnossa Kaiken Ikää -toimintaohjelma

 

Paikallinen terveyden edistäminen  Kunnossa Kaiken Ikää -toimintaohjelma
 

Mari-Anna Berg, KTL
(09) 4744 8630, mari-anna.berg@ktl.fi

 
Valtakunnallinen Kunnossa Kaiken Ikää ohjelma (KKI ohjelma) on opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama liikuntahanke. Sen toisella viisivuotiskaudella 2000-2004 pyritään aktivoimaan yli 40-vuotiaita liikuntaharrastuksen alkuun ja luomaan liikuntapalveluja aikuisten lähipiiriin. Paikallistasolla KKI-toimintaa järjestävät yhteistyössä mm. kuntien liikunta- ja terveystoimet, työterveyshuolto, työpaikat ja liikuntaseurat sekä muut yhdistykset.

Kansanterveyslaitos selvitti keväällä 2000 Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskyselyn (AVTK-kyselyn) yhteydessä, kuinka yleisesti suomalaiset olivat kuulleet Kunnossa Kaiken Ikää ohjelmasta sekä kuinka yleisesti ohjelmaan ja sen tilaisuuksiin oli osallistuttu. Lisäksi tiedusteltiin oliko väestö kokenut joidenkin lähiympäristönsä terveyden edistämistoimenpiteiden vaikuttaneen itseensä viimeksi kuluneen vuoden aikana. AVTK-kyselyä on toteutettu vuosittain vuodesta 1978 ja sen kohdejoukkona on 15-64-vuotias väestö. Kysely sisältää vuosittain runsaat sata kysymystä väestön elintavoista ja terveydestä sekä ajankohtaisia terveyden edistämiseen liittyviä mielipidekysymyksiä. Viime vuonna 5 000 kyselyn saaneesta vastasi lähes 3 500.

Ohjelmasta kuultu yleisesti  osallistuminen silti vähäistä 

"Kunnossa kaiken ikää" toimintaohjelmasta oli kuullut 40 % suomalaisista, miehistä 32 % ja naisista 46 %. Tuloksista näkyi selvästi, että ohjelma oli saavuttanut kohtuullisen hyvin kohdeväestönsä, sillä se oli parhaiten tunnettu 35-54-vuotiaiden keskuudessa. Tämän ikäisistä naisista 54 % ja miehistä 38 % ilmoitti kuulleensa ohjelmasta. Osallistuminen "Kunnossa kaiken ikää" ohjelman toimintaan ja tapahtumiin oli kuitenkin erittäin harvinaista. Ainoastaan 3,5 % miehistä ja 7,8 % naisista oli ollut mukana näissä terveysliikuntatapahtumissa. Osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin kuten ohjelmasta kuulleiden osuus; 35 vuotta täyttäneet olivat osallistuneet yleisemmin kuin tätä nuoremmat.
 

Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla ohjelmasta kuultu harvemmin kuin muualla 

"Kunnossa Kaiken Ikää" ohjelmasta kuulleiden osuudessa oli huomattavia asuinalueen ja kaupungistumisasteen mukaisia eroja. Parhaiten ohjelma tunnettiin Kaakkois- ja Pohjois-Suomessa, jossa siitä oli kuullut noin 40 % miehistä ja yli 60 % naisista. Vähiten ohjelmasta oli kuultu Uudellamaalla, jossa vain 27 % miehistä ja 33 % naisista oli kuullut ohjelmasta. Kaupungistumisasteen mukaan tarkasteltuna ohjelma tunnettiin huonoimmin pääkaupunkiseudulla, jossa samoin noin neljännes miehistä ja vajaa kolmannes naisista oli kuullut siitä. Isojen kaupunkien, pienten kaupunkien ja maalaiskuntien väliset erot olivat pieniä.

Lähiympäristössä toteutettujen ohjelmien vaikutus

Noin neljännes vastaajista koki lähiympäristössään tapahtuneiden terveyden edistämistoimenpiteiden vaikuttaneen itseensä. Terveyden edistämistoimenpiteitä olivat yleisimmin toteuttaneet opiskelu- ja työyhteisöt, joiden toimenpiteet olivat vaikuttaneet 16 prosenttiin miehistä ja 20 prosenttiin naisista. Kotikunnan toimenpiteiden koki vaikuttaneen itseensä noin 10 % ja valtakunnallisten ohjelmien koki vaikuttaneen 8 % vastaajista.

Tulosten merkitys paikalliselle terveystyölle

KKI-ohjelmasta oli kuullut yleisimmin sen tavoittelema kohdeväestö eli 40 vuotta täyttäneet. Ohjelmaan osallistuneiden osuus oli pieni, mutta vastaa useiden muiden valtakunnallisten ohjelmien saavuttamaa tasoa (esimerkiksi Miljoonan kilon keikka, osallistujia 6 %, Lopeta ja Voita, osallistujia 9 %) . Vaikka osallistuminen KKI-ohjelman puitteissa järjestettyihin liikuntatapahtumiin olikin vähäistä, on kuitenkin myönteistä, että noin neljännes vastaajista koki, että heihin oli kuluneen vuoden aikana vaikuttanut jokin lähiympäristössä toteutettu terveyden edistämistoimenpide. Yleisimmin näitä toimijoita olivat olleet opiskelu- ja työyhteisöt. Tämä viittaa siihen, että väestöä, ryhmiä ja yksilöitä koskeva terveysviestintä, neuvonta ja ohjaus saavuttavat kohteensa parhaiten lähinnä arkea olevien verkostojen kautta. 

Lähiyhteisöjen toiminnan lisäksi toinen oleellinen osa paikallista terveystyötä on terveysnäkökulmien huomioiminen paikallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että terveyden edellytykset toteutuvat asuinympäristöissä. Terveysnäkökohtia ei ole ehkä vielä riittävästi korostettu tai saatu näkyviksi paikallisessa toiminnassa, mihin viittasi kyselyssä ilmennyt kuntien matala profiloituminen terveyden edistämistyössä. 

Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla oli kuultu "Kunnossa Kaiken Ikää" ohjelmasta selvästi harvemmin kuin muualla maassa. Eräs syy tähän voi olla se, että viestinnän kyllästämällä alueella terveystiedottaminen hukkuu viestinnän tulvaan. Koska neljännes väestöstä asuu tällä alueella, tuloksen painoarvo on kuitenkin suuri. Toisaalta on tiedossa että uusmaalaisten ja pääkaupunkiseutulaisten monet terveyteen liittyvät elintavat ovat paremmat kuin muualla asuvien. Onkin mahdollista, että tällä alueella on muusta maasta poikkeavalla tavalla rakentuva terveyskulttuuri, jota ei vielä tunneta riittävän hyvin. 

Lähteitä:

Helakorpi S. ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2000. KTL:n julkaisuja B8/2000. Http://www.ktl.fi/eteo/avtk.

Anttila R. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 119/1999. 

 
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon