Terveyden edistämisen käsite oli luotava

Ohjelman aloitus Venäjällä kolme vuotta sitten oli ennen kaikkea henkilökohtaisten suhteiden rakentamista. Venäläisten partnereiden sitouttaminen hankkeeseen oli tärkein edellytys sen onnistumiselle. Alkuvaiheessa kaikkein tärkein tehtävä oli yhteisten käsitteiden luominen. Kansanterveyden ja terveyden edistämisen käsitteitä ei Venäjällä länsimaiden ymmärtämässä muodossa ole ollut. Hankkeen tärkeimpänä tuloksena voidaankin pitää sitä, että se muutti päätöksentekijöiden ajattelutapaa vanhasta sairauskeskeisestä preventioajattelusta enemmän terveyden edistämisen suuntaan. Tätä muutosta voisi kuvailla Vologdan kaupungin pormestarin sanoin: "Terveys on niin tärkeä asia, ettei sitä voi jättää yksin terveysviranomaisten päätettäväksi".

Kansanterveys kuuluu venäläisessä käsitteistössä niin kutsuttuun sanitaaris-epidemiologiseen palveluun. Jokaisessa oblastissa (maakunnassa) toimivat sanepid-osastot ovat keskittyneet ruokahygieniaan ja terveysvalvontaan. Valvonta on hoidettu keskusjohtoisesti Moskovasta ja paikalliset sanepidin osastot, poliklinikat ja "terveystalot" ovat toteuttaneet ylhäältä annetut määräykset. Yhteiskunnallisten muutosten pyörteissä tämä järjestelmä hajosi. Keskusjohdon puuttuessa järjestelmä on nyt kelluvassa tilassa.

Tavoitteena muutos terveydenhuollon käytännöissä

Alusta asti muutosta tavoiteltiin laajalla rintamalla; kansallisen terveyspolitiikan terminologiaan ja käytäntöön oli istutettava terveyden edistämisen ajatus. Se vaati myös hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Parhaiten nämä muutokset saatiin aikaan Vologdan pilottialueella, jonne luotiin Venäjän ensimmäinen terveyden edistämisen strateginen suunnitelma. Se tehtiin yhteistyössä terveys- ja sosiaalitoimen, opetusviranomaisten ja alueella toimivien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Vologdan esimerkkiä on tarkoitus levittää myös muualle laajaan Venäjän maahan. Vologda myös liittyi ensimmäisenä venäläisenä oblastina WHO:n "Regions for Health Networkiin".

Terveyden edistäminen oli saatava myös lääkäreiden perus- ja täydennyskoulutukseen. Lääkäreiden täydennyskoulutusta varten perustettiin täydennyskoulutuskeskus Moskova ehkäisevän lääketieteen instituuttiin. Projektin aikana koulutuskeskuksessa järjestettiin säännöllisesti täydennyskoulutusta terveyden edistämisessä eri puolilta Venäjää saapuneille lääkäreille. Myös lääkäreiden peruskoulutuksen uudistamiseksi saatiin aikaan suunnitelma, jossa kansanterveys otettiin koulutuksen uudeksi erikoistumisalueeksi.

Tärkein lääkäreiden peruskoulutusta antava taho, Moskovan lääketieteellinen akatemia, on kiinnostunut kansanterveydestä ja akatemiaan onkin perustettu uusi Kansanterveysinstituutti, jonka tavoitteet ja toimintamuodot ovat vasta muotoutumassa.

Verkostoituminen rakentaa yhteistyötä

Alkuvaiheessa käytettiin paljon aikaa yhteistyön rakentamiseen eri toimijoiden välille. Ankara taloudellinen tilanne ei ollut omiaan edesauttamaan yhteistyön aikaansaamista. Kun jokainen terveydenhuollon toimijataho joutuu taistelemaan yhä niukkenevista resursseista, yhteistyöhön motivointi ei ollut helppoa. Omien vähäisten resurssien jako myös toisten käyttöön ei alkuun houkutellut. Hankkeen etenemisen myötä yhteistyön hyödyllisyys konkretisoitui kaikille osapuolille ja se osoittautui resursseja tuovaksi eikä niitä vieväksi, kuten verkoston jäsenet aluksi pelkäsivät.

Eräs yhteistyön tulos oli Moskovan ehkäisevän lääketieteen instituutin kirjastoon perustettu informaatiokeskus. EU:n tuella keskukseen hankittiin kirjoja ja tilattiin lehtiä kaikkien käyttöön. Informaatiokeskuksessa tehtiin tiedonhakuja pyynnöstä ja lähetettiin artikkelikopioita muualle maahan. Internetiin tuotettiin portaalipalvelu, josta oli helppo pääsy lääketieteellisen ja ehkäisevän terveydenhuollon tiedonlähteille. Palvelua markkinoitiin esitteellä kaikkiin Venäjän oblasteihin.

Kansalaisnäkökulma ensi kertaa esiin

Terveysvalistus on Venäjällä perinteisesti hoidettu poliklinikoiden ja erityisten "terveystalojen" kautta. Kansalaisten suoraa valistusta esimerkiksi median välityksellä ei ole pidetty tärkeänä. Länsimaissa tässä tehtävässä keskeiset terveysjärjestöt puuttuvat melkein kokonaan Venäjältä. Vaikka kansalaistoiminnan ituja on olemassa, todellisuudessa ainoat toimivat organisaatiot esimerkiksi Vologdan pilottialueella olivat SPR ja AIDS-tukikeskus.

Tacis-hankkeen yhtenä komponenttina oli terveysviestintä kansalaisille ja yhteistyö median kanssa. Pilottialueilla tuotettiin terveyskasvatusmateriaalia yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten ja em. Järjestöjen kanssa ja järjestettiin terveysmessuja ja muita tapahtumia. Järjestöt myös organisoivat tukitoimintaa esimerkiksi tupakoinnin lopettamista haluaville tai alkoholin ongelmaksi kokeville.

Media oli tärkeä yhteistyökumppani erityisesti Vologdan pilottialueella. Koko hankkeen ajan rakennettiin yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa ja toimittajia kannustettiin kirjoittamaan terveydestä muun muassa kilpailulla. Televisioon ja radioon tuotettiin säännöllisesti terveyttä käsitteleviä ohjelmia ja paikallisten lehtien toimittajia rekrytoitiin "terveystoimittajiksi".

Kanssakäyminen vähentää ennakkoluuloja

Venäjällä toteutettavien terveysprojektien tärkein merkitys on ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Yhdessä tekeminen avartaa kaikkien osapuolten ajattelumaailmaa ja lieventää ennakkoluuloja puolin ja toisin. Hankkeiden rahoittamisella on myös poliittista merkitystä. Yhteistyö länsimaiden kanssa laajentaa pakostakin venäläisten käsitystä omasta yhteiskunnastaan ja tätä kautta Venäjä voi pikkuhiljaa rakentaa itselleen sopivia tapoja toimia  myös terveyden edistämisessä.