Terveyskäyttäytyminen ja terveydentila maakunnittain Suomessa 1978 - 1999

 

Terveyskäyttäytyminen ja terveydentila maakunnittain Suomessa 1978 - 1999
 

Olli Nummela, KTL 
(09) 4744 8922, olli.nummela@ktl.fi

 
Kansanterveyslaitos (KTL) on tutkinut suomalaisen 15-64-vuotiaan aikuisväestön terveyskäyttäytymistä ja terveydentilaa vuodesta 1978 lähtien vuosittain valtakunnallisella 5 000 hengen satunnaisotoksella. Näin pitkä ja laaja seuranta-aineisto on ainutlaatuinen Suomessa ja harvinainen myös kansainvälisesti. Tutkimuksen vastausaktiivisuus on ollut keskimäärin 75 prosenttia. Tutkimuksesta on vuosittain julkaistu perusraportti, josta saa lisätietoja esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen www-sivuilta (www.ktl.fi/publications/).

Tutkimuksen aineistoa on nyt ensimmäisen kerran hyödynnetty valtakunnallisesti maakuntatasolla ilmenevien terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen erojen selvittämiseen. Tuloksissa on koottu yhteen 25 - 64-vuotiaiden yli 33 000 miehen ja yli 36 000 naisen vastaukset ottaen huomioon väestön koulutus ja ikärakenteen erot. Tulokset kuvaavat keskimääräistä tilannetta maakunnittain päättyneen vuosituhannen lopussa vuosina 1978-99 ja niissä pitäydytään pääasiassa tilastollisesti merkitsevien erojen esiintuomiseen vertailemalla ilmiöiden suhteellista yleisyyttä maakunnittain koko maahan nähden. Analyysimenetelmänä on käytetty logistista regressioanalyysiä. Tulokset osoittavat maakuntien välillä olleen selkeitäkin eroja terveyskäyttäytymisessä, mutta tutkituissa ilmiöissä ilmeni myös vaihtelua varsinkin sukupuolten välillä. Hyvinkin tarkkoihin kuvauksiin paikallisella tasolla on mahdollista päästä tekemällä kunnassa oma tutkimus terveyskäyttäytymisestä ja terveydentilan eroista.

Terveydentila

Koettua terveyttä, sairastavuutta ja toimintakykyä tarkasteltaessa erottuvat koko maata huonompana alueena Itä- ja Koillis-Suomi. Varsinkin Pohjois-Savossa, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla koettu terveys on heikompi, sairastavuus yleisempää ja toimintakyky usein koko maata yleisemmin rajoitettu. Myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa tilanne on koko maata huonompi. Ehkä hieman yllättäen Pirkanmaalla on naisten koettu terveys koko maata heikompi ja sairastavuus yleisempää. Edellä mainittujen lisäksi naisilla on Satakunnassa hieman vajausta toimintakyvyssä. Positiiviseen suuntaan poikkeavat Pohjanmaa ja Ahvenanmaa, joissa myös raportoidaan masentuneisuutta Etelä-Pohjanmaan lisäksi koko maata vähemmän. Masentuneisuus näyttää olevan yleisintä Etelä-Suomessa Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan maakunnissa ja lisäksi Pohjois-Karjalassa. Lisäksi pelkästään naisilla masentuneisuus erottuu koko maata yleisempänä Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa.

Alkoholi ja tupakka

Raja alkoholinkäytössä, raittiudessa ja tupakoinnissa kulkee Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Naisilla on muutamia suurempia yksittäisiä maakuntaeroja kuin miehillä. Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa poltetaan päivittäin tupakkaa, ollaan harvemmin raittiita ja nautitaan suurempia alkoholiannosmääriä yleisemmin koko maahan nähden. Naisten osalta myös Varsinais-Suomeen ja Kanta-Hämeeseen on kasautunut kaikki kolme epäterveellisen käyttäytymisen muotoa. Osittain koko maata heikompaan suuntaan erottuvat naisten osalta myös Pirkanmaa ja Kanta-Häme. Tupakoimattomuus, raittius ja alkoholin koko maata vähäisempi käyttö taas kasautuvat selvimmin Pohjanmaalle sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle. Myös itäinen Suomi (Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Savo) erottuu koko maata parempana alueena ainoastaan naisten osalta. Sen sijaan Lapissa päivittäinen tupakointi on koko maata yleisempää sekä miehillä että varsinkin naisilla.

Liikunta

Työmatkaliikuntaa harrastetaan koko maata yleisemmin Uudellamaalla sekä Etelä-Karjalassa. Lisäksi sukupuolten välillä on eroja. Työmatkaliikunta on koko maata yleisempää naisten osalta Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä miesten osalta Satakunnassa ja Kymenlaaksossa. Koko maata harvinaisempaa työmatkaliikunta on Etelä-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla molemmilla sukupuolilla sekä naisten osalta Pohjanmaalla ja miehillä itäisellä Uudellamaalla. 

Vapaa-ajan liikuntaa harrastavat molemmat sukupuolet koko maata yleisemmin Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa sekä naiset myös Kymenlaaksossa. Lisäksi miehillä vapaa-ajan liikunta on koko maata yleisempää Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Koko maata vähäisempää vapaa-ajan liikunta on Varsinais-Suomessa ja miehillä myös Itä-Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sekä naisilla Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. 

Paino

Ylipainoisuus ja lihavuus (painoindeksi vähintään 25) arvioituna kehon painoindeksillä (paino (kg) jaettuna pituuden (metreissä) neliöllä) on koko maata harvinaisempaa Uudellamaalla ja Pohjanmaalla sekä naisten osalta myös Ahvenanmaalla. Vastaavasti yleisempää koko maahan nähden ylipainoisuus ja lihavuus on Satakunnassa, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa ja miehillä Kanta-Hämeessä sekä naisilla Pohjois-Karjalassa.

Ruokatottumukset

Leivän syönti on yleisintä Keski-Suomesta itään ja koilliseen siirryttäessä (Keski-Suomi, Pohjois- ja Etelä-Savo, Kainuu sekä Pohjois-Karjala). Myös Kanta-Hämeessä miehet syövät leipää hieman koko maata yleisemmin. Vastaavasti leipää syödään keskimäärin vähemmän rannikkoseudulla (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa). Lisäksi sukupuolieroina Pirkanmaalla miehet sekä Lapissa ja Ahvenanmaalla naiset erottuvat koko maata vähäisemmän leipämäärän käyttäjinä. 

Kevyemmän ja terveellisemmän leipärasvan käyttö tai niihin yhdistettynä leipärasvan käyttämättömyys näyttävät keskittyvän koko maata yleisemmin eteläisen Suomen maakuntiin (Varsinais-Suomi, Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Etelä-Karjala ja Pirkanmaa sekä naisilla Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi). Vastaavasti voita tai voi-kasviöljyseosta käytetään koko maata yleisemmin yllättäen Satakunnassa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja miesten osalta lisäksi Pohjois-Karjalassa. 

Päivittäinen tuoreiden vihannesten käyttö keskittyy edelleen Etelä-Suomen maakuntiin. Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Kymenlaakso ja Päijät-Häme sekä naisten osalta Etelä-Karjala ja miesten osalta Pohjanmaa ja Itä-Uusimaa erottuvat koko maata yleisemmän päivittäisen vihannesten käytön maakuntina. Koko maata harvinaisempaa vihannesten päivittäiskäyttö on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo sekä naisten osalta Pohjois-Karjala ja miesten osalta Etelä-Savo sekä Etelä-Pohjanmaa ovat koko maata vähäisemmän päivittäisen vihannesten käytön alueita.

Rasvaisia maitolaatuja vältetään koko maata yleisemmin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kymenlaaksossa. Myös miehet Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla sekä naiset Etelä-Karjalassa välttävät koko maata yleisemmin rasvaisia maitolaatuja. Rasvaisten maitolaatujen käyttö on taas koko maata yleisempää Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa sekä miehillä Savossa ja Lapissa. 
 

Hampaiden puuttuminen ja hammaslääkärillä käyminen

Hampaiden puuttumisessa kulkee jako maan halki luoteesta kaakkoon. Pohjois- ja Itä-Suomessa väestöltä puuttuu vähintään yksi hammas tai heillä on kokoproteesi koko maan tilannetta yleisemmin. Sen sijaan Etelä- ja Lounais-Suomessa ihmisillä on koko maata yleisemmin kaikki omat hampaat tallella. 

Maakunnittain tarkasteltuna on molemmilla sukupuolilla Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa sekä miesten osalta Itä-Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä koko maata yleisemmin kaikki hampaat tallella. Hampaan puuttuminen on molemmilla sukupuolilla koko maata yleisempää Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Savossa. 

Hammaslääkärillä asiointi on koko maata yleisempää enimmäkseen niissä Etelä- ja Lounais-Suomen maakunnissa, joissa väestöllä on koko maata yleisemmin kaikki hampaat tallella. Koko maata vähäisempää asiointi hammaslääkärillä on Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Lähde: Olli Nummela, Satu Helakorpi, Tiina Laatikainen, Antti Uutela, Pekka Puska: Terveyskäyttäytyminen ja terveydentila maakunnittain Suomessa 1978-1999. KTL:n julkaisuja B10/2000. Sähköinen versio (PDF) julkaisusta löytyy osoitteesta http://www.ktl.fi/publications/2000/maakunnat.pdf.
 
 
 
 
 
 
 

 
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon