Molekyylibiologiset menetelmät ovat vahvistaneet, että ihmisen papillomavirus (HPV) on eritäin merkittävä kohdunkaulan syövän riskitekijä, erityisesti eräät sen alatyypit, kuten HPV 16. Virusta vastaan on äskettäin kehitetty rokote, joka estää papillomaviruksen aiheuttamia infektioita ainakin eläimillä. Koska rokotteen tavoiteltu vaikutus, kohdunkaulan syövän väheneminen tulee ilmi vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua, olisi rokotteen käyttökelpoisuuden ja mahdollisen tehon testaamiseen tarpeellista käyttää toisenlaista tutkimusasetelmaa, jonka avulla tarvittavat johtopäätökset voitaisiin tehdä lyhyemmässä ajassa. Eräs mahdollisuus on perustaa arvio seulonnassa mahdollisesti havaittaviin syövän esiasteisiin. Tämän väitöskirjatyön perimmäisenä tavoitteena oli selvittää, miten HPV-rokotteen tehoa ja muita ominaisuuksia parhaiten voitaisiin testata (Nk. faasi III ja IV tutkimukset) Suomessa ja Virossa.

HPV-tartunta aiheuttaa vasta-aineiden nousun, joka voidaan todeta laboratoriokokein seerumista. Tutkimme HPV16-tartunnan saaneiden naisten seeruminäytesarjoja Kansanterveyslaitoksen neuvolaserologisen laboratorion seerumipankista. HPV16-vasta-aineet olivat todettavissa vielä useiden vuosien kuluttua tartunnasta otetuista näytteistä. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että HPV16 tapausten ilmaantuvuus oli merkittävästi korkeampi nuorilla äideillä eikä siinä ollut merkittäviä eroja vuosina 1980  1990. 

Tutkimuksessa vertailtiin myös sukupuolitautien esiintyvyyttä suomalaisilla ja virolaisilla äideillä. HPV16, Clamydia trachomatis ja herpes simplex 2 (HSV-2) vasta-aineet olivat yhtä yleisiä Suomessa ja Virossa.

Koska HPV16 on klamydian ja HSV-2;n tapaan sukupuoliteitse tarttuva tauti oletimme, että voisimme löytää riskikäyttäytyjien ryhmän tutkimalla kaikkien kolmen mikrobin vasta-aineita samoista näytteistä. . Tulosten perusteella emme kuitenkaan voineet määritellä HPV16-tartunnalle erityistä riskiryhmää ja siksi HPV-rokote tulisikin suunnata koko väestölle. HPV-tartuntojen yleisyys väestössä on korkea (seropositiivisia äitejä oli Suomessa 40 % ja Virossa 29 % vuosina 1996  1997). 

Jotta rokotteen tehoa kohdunkaulan syövän esiasteiden ehkäisyssä voitaisiin Suomen olosuhteissa tutkia, täytyy tutkimuksen kattavuus olla laaja, 6 900 naista tulee saada oikeaa rokotetta ja 6 900 lumerokotetta. Virossa kohdunkaulan syövän esiasteita ei seulota. Tämän vuoksi rokotteen tehokkuutta tutkittaisiin käyttämällä invasiivisia syöpätapauksia ja tutkimuksen kattavuus tulisi olla 4 500 oikeasti rokotettua ja 9 000 lumerokotettua. 

Sekä Suomessa että Virossa toimii väestötasoinen syöpärekisteri, joka mahdollistaa tutkimukseen osallistuvien pitkäaikaisen seurannan.