Kansanterveyslaitos on osallistunut muiden
suomalaisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa 1990-luvun alusta tartuntatautien
torjuntaan Suomen lähialueilla. Keskeisiin hankkeisiin kuuluu kahdenvälinen
tartuntatautiprojekti Pietarissa ja muualla Luoteis-Venäjällä.
Venäjän myrskyisän siirtymäkauden myötä
tartuntatautien aiheuttamat ongelmat alkoivat kasvaa ja herättää
kansainvälistä huomiota 1990-luvun puolivälissä. Suomessa
todettiin kymmenkunta kurkkumätätartuntaa, joista suurin osa
oli saatu Venäjältä, ensisijassa lähialueilta Pietarista
ja Karjalan kannakselta, mutta myös Moskovasta. Venäjän
kansallisen rokotusohjelman toteuttaminen kangerteli, väestö
suhtautui penseästi rokotuksiin ja rokotuskattavuudet putosivat huomattavasti
alle vaadittavan tason. Väestön sosioekonomisen aseman jyrkkä
huonontuminen johti työttömyyden ja asunnottomuuden lisääntymiseen,
ja syrjäytyminen voimistui. Alkoholin kulutus nousi 1980-luvun puolivälin
perestroikaa edeltävälle tasolle ja 1990-luvun lopussa kuvaan
astuivat huumeet, erityisesti suonensisäisesti käytettynä.
Kurkkumädän lisäksi sukupuoliteitse tarttuvia tauteja
ja tuberkuloosia alettiin sairastaa aikaisempaa enemmän. Huumeiden
käytön lisääntyessä vuosien 1996 - 97 Kaliningradin
tapahtumien kaltaisen HIV-räjähdyksen pelättiin tapahtuvan
myös Pietarissa. Tämä skenaario onkin alkanut toteutua kaupungissa
viime vuodesta alkaen.
Monipuolinen joukkue
Jo ennen tilanteen kärjistymistä suomalaiset asiantuntijat
Kansanterveyslaitoksesta ja Stakesista olivat luoneet kontakteja lähialueiden
infektiotautispesialisteihin. Luoteis-Venäjällä yhteistyökumppaneiksi
valikoituivat Pietarin Pasteur-instituutti, Pietarin tuberkuloosi-instituutti
ja Pietarin lasten infektiotautien instituutti, jotka kaikki ovat liittovaltion
tutkimuslaitoksia oman profiilinsa mukaisesti kohdealueenaan koko Luoteis-Venäjä,
joissakin tapauksissa myös liittovaltion muut alueet.
Esimerkiksi Pietarin Pasteur-instituuttiin on keskittynyt koko liitovaltion
alueella toteutettava virushepatiittien epidemiologinen seuranta ja torjuntastrategioiden
kehittäminen. Luoteis-Venäjän HIV/AIDS-keskus sijaitsee
Pasteur-instituutissa . Pietarin tuberkuloosi-instituutti toimii asiantuntijaorganisaationa
Luoteis-Venäjän alueella, ja perinteisesti instituutin johtaja
on vastannut myös lääkäreiden tuberkuloosikoulutuksesta
Pietarin lääketieteellisessä jatko- ja täydennyskoulutusakatemiassa
MAPO:ssa. Pietarin lasten infektiotautien instituutti toimii nimensä
mukaisesti lasten infektioiden ehkäisyn ja hoidon alalla. Sen ensisijainen
kohdealue on Luoteis-Venäjä, mutta instituutin klinikoilla hoidetaan
lapsia myös muualta maasta, esimerkiksi polio- ja velttohalvauspotilaita
Pohjois-Kaukasiasta. Lasten infektiotautien instituutti osallistuu myös
lastenlääkäreiden ja sairaanhoitajien koulutukseen.
Tartuntatautihankkeen kumppaneina ovat olleet myös aluetason sanitaaris-epidemiologiset
keskukset ja terveydenhuoltokomiteat, joiden tehtävät tartuntatautien
torjunnassa ovat selkeämmin operatiivisia.
Neljä ongelmakokonaisuutta
Kesäkuussa 1996 Pietarissa pidettiin suomalaisten ja pietarilaisten
asiantuntijoiden kokous, jossa päätettiin käynnistää
kahdenvälinen tartuntatautien torjuntaan tähtäävä
hanke seuraavan vuoden alussa. Asiantuntijat sopivat hankkeen neljästä
pääteemasta: rokotuksin hallittavista tartuntataudeista, sukupuoliteitse
tarttuvista infektioista, tuberkuloosista ja virushepatiiteista. Hankkeen
ensimmäinen vaihe toteutettiin 1997-1999 Pietarissa ja kaupunkia ympäröivässä
Leningradin oblastissa. Hankkeen toinen vaihe käynnistyi vuoden 2000
alussa ja kestää vuoden 2003 loppuun. Toisen vaiheen kohdealue
on laajentunut kattamaan koko Luoteis-Venäjän.
Stakes koordinoi hanketta ja sitä on rahoitetaan ulkoministeriön
varoin. Tartuntatautien torjuntaa on pidetty keskeisenä osana maamme
lähialuestrategiaa, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisen vakauden
ja väestön hyvinvoinnin edistäminen. Tartuntataudit ovat
säilyttäneet myös prioriteettiasemansa Suomen ja Venäjän
terveysministeriöiden viime vuosien yhteistyöprotokollissa.
Tuloksellista työtä
Tärkeänä osana tartuntatautihanketta on ollut asiantuntijakoulutus,
jonka aiheina ovat olleet tartuntatautien ennaltaehkäisyyn, epidemiologiaan,
diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät kysymykset. Pääasiallisesti
Pietarin Pasteur-instituutissa järjestettyjen, usein koko Luoteis-Venäjän
spesialisteille suunnattujen seminaarien lisäksi venäläiset
asiantuntijat ovat lisänneet ammattitaitoaan työpaikkakoulutuksessa
muun muassa Kansanterveyslaitoksen laboratorioissa.
&ja vastavuoroisuutta
Yhteistyö on ollut aidosti vastavuoroista. Pietarin ja koko
Luoteis-Venäjän tartuntatautitilanne on tarjonnut mielenkiintoista
tutkimusmateriaalia suomalaisille. Esimerkiksi hankkeen ensimmäisessä
vaiheessa tuettiin tri Harri Marttilan tutkimusta Luoteis-Venäjällä
esiintyvien Mycobacterium tuberculosis-kantojen lääkeresistenssistä
. Väitöskirjaan johtaneeseen työhön osallistuivat KTL:n
Turun mykobakteerilaboratorio ja Pietarin tuberkuloosi-instituutti.
Tartuntatautiprojekti on tehnyt yhteistyötä muiden samansuuntaisten
Pietarissa toteutettavien hankkeiden kanssa. Hanke on osaltaan tukenut
Tampereen yliopistosairaalan ja infektiolääkäri Jukka Lumion
tuottoisaa toimintaa Pietarin johtavassa infektiotauteja hoitavassa Botkinin-sairaalassa
ja lääkäreiden jatkokoulutusta antavassa lääketieteellisessä
akatemiassa (MAPO). Merkittävä tulos oli tri Oleg Melnickin väitöskirja,
jossa selvitettiin laajan potilasaineiston pohjalla kurkkumädän
sydänkomplikaatioita.
STI-anturikeskus Pietarissa
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Pietariin perustettiin
sukupuoliteitse tarttuvien tautien epidemiologiseen seurantaan keskittynyt
anturikeskus, joka toimii samoin periaattein kuin Suomen vastaavat keskukset.
Tautien esiintymisestä pyritään saamaan tietoa, joka on
vertailukelpoista Suomessa kerättävän kanssa ja jota voitaisiin
hyödyntää ehkäisytoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Terveyskasvatus
Seksuaaliterveyskasvatusta on Venäjän kouluissa perinteisesti
annettu niukasti. Sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden määrän
räjähdysmäinen kasvu viime vuosikymmenellä on havahduttanut
ja asiaa ympäröivän hiljaisuuden murtamista pidetään
välttämättömänä. Hankkeen ensimmäisessä
vaiheessa Pietarissa yhden kaupunginosan opettajia on koulutettu antamaan
oppilailleen terveyskasvatusta. Nyt hankkeen toisessa vaiheessa koulutus
on ulotettu Petroskoihin Karjalan tasavaltaan.
Opettajien koulutus on toteutettu pääasiallisesti Venäjällä
ja siihen on liittynyt opintomatkoja Suomeen. Koulutusohjelma on laadittu
yhteistyössä Stakesin, Jyväskylän yliopiston, KTL:n,
Pietarin kaupungin Iho- ja sukupuolitautien hoitoyksikön, Pietarin
Sosiologian instituutin ja Petroskoin kasvatustieteellisen yliopiston kanssa.
Tavoitteena on vaikuttaa opettajakoulutukseen, koulujen opetusohjelmiin
ja oppimateriaaliin siten, että nuorilla olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet
omakohtaiseen tartuntojen torjuntaan.
Muuta ennaltaehkäisyä
Hankkeen tärkeisiin tavoitteisiin on kuulunut rokotusmyönteisyyden
lisääminen. 1990-luvun alkupuolella väestön asenteet
muuttuivat kielteiseen suuntaan osittain joidenkin kohtalokkaiden, julkisuudessa
paljon huomiota saaneiden hoitovirheiden myötä, osittain määrätietoisen
rokotuksia vastustavan kampanjoinnin seurauksena.
Myös rokotusten kontraindikaatiot olivat ongelma. Lapsia jätettiin
rokottamatta usein perusteettomien vasta-aiheiden vuoksi. Yhteistyössä
suomalaisten asiantuntijoiden kanssa pietarilaiset ovat voineet arvioida
rokottamatta jättämisen kriteereitä uudelleen, mikä
on käytännössä johtanut rokotustoiminnan kansainvälisesti
hyväksyttyyn suuntaan. Tätä tukee rokotushaittaseurannan
kehittäminen, joka on käynnistetty Pietarin lasten infektiotautien
instituutissa ja Pietarin Pasteur-instituutissa.
Merkittävä tuki tässä prosessissa on ollut suomalaisen
Rokottajan käsikirjan venäjänkielisen laitoksen julkaiseminen
Pietarissa syksyllä 1999. Tämä tapahtui edesmenneen laboratorionjohtaja
Matti Jahkolan aloitteesta ja pietarilaisten kiinnostuksen kannustamana.
Kirja sai laajan levikin: sitä toimitettiin Pietarin kaupungin ja
Leningradin oblastin lisäksi Venäjän jokaiseen sanitaaris-epidemiologiseen
keskukseen.
Uusia tuulia tuberkuloosin hoitoon
Hoitomenetelmien kehittämiseen on paneuduttu vahvimmin tuberkuloosiyhteistyössä.
Leningradin oblastissa on toteutettu WHO:n DOTS-strategian mukaista pilottiprojektia
Hengitys ja Terveys ry:n asiantuntijoiden johdolla. Pietarissa tuberkuloosihoidon
kehittäminen on käynnistynyt tänä vuonna.
Tiedonvaihtoa ja verkottumista
Tartuntatautihankkeen ensimmäisen vaiheen aikana kyettiin luomaan
ja vahvistamaan suomalaisten ja pietarilaisten infektioasiantuntijoiden
välisiä kontakteja, mikä on helpottanut tartuntatautien
torjuntaan tähtäävien kansainvälisten hankkeiden rakentamista
sekä Baltian maissa että Luoteis-Venäjällä. Ymmärrys
ja alueellisten realiteettien taju on kasvanut ja luonut valmiuksia operatiivisemmankin
tiedon vaihtoon.
|