Pietarin tartuntatautihanke - kansainvälistä pioneerityötä tartuntatauteja vastaan Suomen lähialueilla

 

Pietarin tartuntatautihanke - kansainvälistä pioneerityötä tartuntatauteja vastaan Suomen lähialueilla

Outi Karvonen, projektipäällikkö
outi.karvonen@stakes.fi

Esa Tulkki, kehittämispäällikkö
esa.tulkki@stakes.fi

Stakes, Ulkomaanavun yksikkö


Kansanterveyslaitos on osallistunut muiden suomalaisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa 1990-luvun alusta tartuntatautien torjuntaan Suomen lähialueilla. Keskeisiin hankkeisiin kuuluu kahdenvälinen tartuntatautiprojekti Pietarissa ja muualla Luoteis-Venäjällä.

Venäjän myrskyisän siirtymäkauden myötä tartuntatautien aiheuttamat ongelmat alkoivat kasvaa ja herättää kansainvälistä huomiota 1990-luvun puolivälissä. Suomessa todettiin kymmenkunta kurkkumätätartuntaa, joista suurin osa oli saatu Venäjältä, ensisijassa lähialueilta Pietarista ja Karjalan kannakselta, mutta myös Moskovasta. Venäjän kansallisen rokotusohjelman toteuttaminen kangerteli, väestö suhtautui penseästi rokotuksiin ja rokotuskattavuudet putosivat huomattavasti alle vaadittavan tason. Väestön sosioekonomisen aseman jyrkkä huonontuminen johti työttömyyden ja asunnottomuuden lisääntymiseen, ja syrjäytyminen voimistui. Alkoholin kulutus nousi 1980-luvun puolivälin perestroikaa edeltävälle tasolle ja 1990-luvun lopussa kuvaan astuivat huumeet, erityisesti suonensisäisesti käytettynä.
Kurkkumädän lisäksi sukupuoliteitse tarttuvia tauteja ja tuberkuloosia alettiin sairastaa aikaisempaa enemmän. Huumeiden käytön lisääntyessä vuosien 1996 - 97 Kaliningradin tapahtumien kaltaisen HIV-räjähdyksen pelättiin tapahtuvan myös Pietarissa. Tämä skenaario onkin alkanut toteutua kaupungissa viime vuodesta alkaen.
 

Monipuolinen joukkue


Jo ennen tilanteen kärjistymistä suomalaiset asiantuntijat Kansanterveyslaitoksesta ja Stakesista olivat luoneet kontakteja lähialueiden infektiotautispesialisteihin. Luoteis-Venäjällä yhteistyökumppaneiksi valikoituivat Pietarin Pasteur-instituutti, Pietarin tuberkuloosi-instituutti ja Pietarin lasten infektiotautien instituutti, jotka kaikki ovat liittovaltion tutkimuslaitoksia oman profiilinsa mukaisesti kohdealueenaan koko Luoteis-Venäjä, joissakin tapauksissa myös liittovaltion muut alueet. 
Esimerkiksi Pietarin Pasteur-instituuttiin on keskittynyt koko liitovaltion alueella toteutettava virushepatiittien epidemiologinen seuranta ja torjuntastrategioiden kehittäminen. Luoteis-Venäjän HIV/AIDS-keskus sijaitsee Pasteur-instituutissa . Pietarin tuberkuloosi-instituutti toimii asiantuntijaorganisaationa Luoteis-Venäjän alueella, ja perinteisesti instituutin johtaja on vastannut myös lääkäreiden tuberkuloosikoulutuksesta Pietarin lääketieteellisessä jatko- ja täydennyskoulutusakatemiassa MAPO:ssa. Pietarin lasten infektiotautien instituutti toimii nimensä mukaisesti lasten infektioiden ehkäisyn ja hoidon alalla. Sen ensisijainen kohdealue on Luoteis-Venäjä, mutta instituutin klinikoilla hoidetaan lapsia myös muualta maasta, esimerkiksi polio- ja velttohalvauspotilaita Pohjois-Kaukasiasta. Lasten infektiotautien instituutti osallistuu myös lastenlääkäreiden ja sairaanhoitajien koulutukseen.
Tartuntatautihankkeen kumppaneina ovat olleet myös aluetason sanitaaris-epidemiologiset keskukset ja terveydenhuoltokomiteat, joiden tehtävät tartuntatautien torjunnassa ovat selkeämmin operatiivisia.
 

Neljä ongelmakokonaisuutta


Kesäkuussa 1996 Pietarissa pidettiin suomalaisten ja pietarilaisten asiantuntijoiden kokous, jossa päätettiin käynnistää kahdenvälinen tartuntatautien torjuntaan tähtäävä hanke seuraavan vuoden alussa. Asiantuntijat sopivat hankkeen neljästä pääteemasta: rokotuksin hallittavista tartuntataudeista, sukupuoliteitse tarttuvista infektioista, tuberkuloosista ja virushepatiiteista. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin 1997-1999 Pietarissa ja kaupunkia ympäröivässä Leningradin oblastissa. Hankkeen toinen vaihe käynnistyi vuoden 2000 alussa ja kestää vuoden 2003 loppuun. Toisen vaiheen kohdealue on laajentunut kattamaan koko Luoteis-Venäjän.
Stakes koordinoi hanketta ja sitä on rahoitetaan ulkoministeriön varoin. Tartuntatautien torjuntaa on pidetty keskeisenä osana maamme lähialuestrategiaa, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisen vakauden ja väestön hyvinvoinnin edistäminen. Tartuntataudit ovat säilyttäneet myös prioriteettiasemansa Suomen ja Venäjän terveysministeriöiden viime vuosien yhteistyöprotokollissa.
 

Tuloksellista työtä


Tärkeänä osana tartuntatautihanketta on ollut asiantuntijakoulutus, jonka aiheina ovat olleet tartuntatautien ennaltaehkäisyyn, epidemiologiaan, diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät kysymykset. Pääasiallisesti Pietarin Pasteur-instituutissa järjestettyjen, usein koko Luoteis-Venäjän spesialisteille suunnattujen seminaarien lisäksi venäläiset asiantuntijat ovat lisänneet ammattitaitoaan työpaikkakoulutuksessa muun muassa Kansanterveyslaitoksen laboratorioissa.
 

&ja vastavuoroisuutta


Yhteistyö on ollut aidosti vastavuoroista. Pietarin ja koko Luoteis-Venäjän tartuntatautitilanne on tarjonnut mielenkiintoista tutkimusmateriaalia suomalaisille. Esimerkiksi hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuettiin tri Harri Marttilan tutkimusta Luoteis-Venäjällä esiintyvien Mycobacterium tuberculosis-kantojen lääkeresistenssistä . Väitöskirjaan johtaneeseen työhön osallistuivat KTL:n Turun mykobakteerilaboratorio ja Pietarin tuberkuloosi-instituutti.
Tartuntatautiprojekti on tehnyt yhteistyötä muiden samansuuntaisten Pietarissa toteutettavien hankkeiden kanssa. Hanke on osaltaan tukenut Tampereen yliopistosairaalan ja infektiolääkäri Jukka Lumion tuottoisaa toimintaa Pietarin johtavassa infektiotauteja hoitavassa Botkinin-sairaalassa ja lääkäreiden jatkokoulutusta antavassa lääketieteellisessä akatemiassa (MAPO). Merkittävä tulos oli tri Oleg Melnickin väitöskirja, jossa selvitettiin laajan potilasaineiston pohjalla kurkkumädän sydänkomplikaatioita.
 

STI-anturikeskus Pietarissa


Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Pietariin perustettiin sukupuoliteitse tarttuvien tautien epidemiologiseen seurantaan keskittynyt anturikeskus, joka toimii samoin periaattein kuin Suomen vastaavat keskukset. Tautien esiintymisestä pyritään saamaan tietoa, joka on vertailukelpoista Suomessa kerättävän kanssa ja jota voitaisiin hyödyntää ehkäisytoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.
 

Terveyskasvatus


Seksuaaliterveyskasvatusta on Venäjän kouluissa perinteisesti annettu niukasti. Sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden määrän räjähdysmäinen kasvu viime vuosikymmenellä on havahduttanut ja asiaa ympäröivän hiljaisuuden murtamista pidetään välttämättömänä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Pietarissa yhden kaupunginosan opettajia on koulutettu antamaan oppilailleen terveyskasvatusta. Nyt hankkeen toisessa vaiheessa koulutus on ulotettu Petroskoihin Karjalan tasavaltaan.
Opettajien koulutus on toteutettu pääasiallisesti Venäjällä ja siihen on liittynyt opintomatkoja Suomeen. Koulutusohjelma on laadittu yhteistyössä Stakesin, Jyväskylän yliopiston, KTL:n, Pietarin kaupungin Iho- ja sukupuolitautien hoitoyksikön, Pietarin Sosiologian instituutin ja Petroskoin kasvatustieteellisen yliopiston kanssa. Tavoitteena on vaikuttaa opettajakoulutukseen, koulujen opetusohjelmiin ja oppimateriaaliin siten, että nuorilla olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet omakohtaiseen tartuntojen torjuntaan.
 

Muuta ennaltaehkäisyä


Hankkeen tärkeisiin tavoitteisiin on kuulunut rokotusmyönteisyyden lisääminen. 1990-luvun alkupuolella väestön asenteet muuttuivat kielteiseen suuntaan osittain joidenkin kohtalokkaiden, julkisuudessa paljon huomiota saaneiden hoitovirheiden myötä, osittain määrätietoisen rokotuksia vastustavan kampanjoinnin seurauksena.
Myös rokotusten kontraindikaatiot olivat ongelma. Lapsia jätettiin rokottamatta usein perusteettomien vasta-aiheiden vuoksi. Yhteistyössä suomalaisten asiantuntijoiden kanssa pietarilaiset ovat voineet arvioida rokottamatta jättämisen kriteereitä uudelleen, mikä on käytännössä johtanut rokotustoiminnan kansainvälisesti hyväksyttyyn suuntaan. Tätä tukee rokotushaittaseurannan kehittäminen, joka on käynnistetty Pietarin lasten infektiotautien instituutissa ja Pietarin Pasteur-instituutissa.
Merkittävä tuki tässä prosessissa on ollut suomalaisen Rokottajan käsikirjan venäjänkielisen laitoksen julkaiseminen Pietarissa syksyllä 1999. Tämä tapahtui edesmenneen laboratorionjohtaja Matti Jahkolan aloitteesta ja pietarilaisten kiinnostuksen kannustamana. Kirja sai laajan levikin: sitä toimitettiin Pietarin kaupungin ja Leningradin oblastin lisäksi Venäjän jokaiseen sanitaaris-epidemiologiseen keskukseen.
 

Uusia tuulia tuberkuloosin hoitoon


Hoitomenetelmien kehittämiseen on paneuduttu vahvimmin tuberkuloosiyhteistyössä. Leningradin oblastissa on toteutettu WHO:n DOTS-strategian mukaista pilottiprojektia Hengitys ja Terveys ry:n asiantuntijoiden johdolla. Pietarissa tuberkuloosihoidon kehittäminen on käynnistynyt tänä vuonna.
 

Tiedonvaihtoa ja verkottumista


Tartuntatautihankkeen ensimmäisen vaiheen aikana kyettiin luomaan ja vahvistamaan suomalaisten ja pietarilaisten infektioasiantuntijoiden välisiä kontakteja, mikä on helpottanut tartuntatautien torjuntaan tähtäävien kansainvälisten hankkeiden rakentamista sekä Baltian maissa että Luoteis-Venäjällä. Ymmärrys ja alueellisten realiteettien taju on kasvanut ja luonut valmiuksia operatiivisemmankin tiedon vaihtoon. 
 
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon