Homekoulut uhkaavat lastemme terveyttä |
||
|
KTL, Ympäristöterveyden osasto (017) 201 342, aino.nevalainen@ktl.fi |
||
|
Koulut ovat 7 - 15-vuotiaiden lasten päivittäinen elinympäristö. Koulujen sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa monia terveyshaittoja. Nämä haitat ovat kuitenkin torjuttavissa. Kouluympäristön laadun parantaminen on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Koulurakennusten kuntoa ja sisäilman laatua on viime vuosina selvitetty monin tavoin. Aihe on esiintynyt niin paikallislehtien otsikoissa eri puolilla maailmaa kuin kansainvälisissä kongresseissa. Tavallisimmat koulurakennuksiin liittyvät ongelmat ovat puutteellinen ilmanvaihto sekä kosteus- ja homevauriot. Ilmanvaihto on todettu puutteelliseksi jopa neljässä viidestä koulurakennuksesta, ja rehtoreille suunnatun kyselyn perusteella 40 prosentissa kouluista on homevaurioista johtuvaa kiireellistä korjaustarvetta. Sisäilma ollut aliarvostettuaRakennusten tekniset puutteet vaikuttavat koululaisten terveyteen: sekä huonosti toimivalla ilmanvaihdolla että homevaurioilla on suora yhteys hengitysilman laatuun ja lasten terveyteen. Ilmanvaihto on rakennuksen perustoiminto, jossa on jo pitkään tyydytty ällistyttävän huonoon tasoon. On koulurakennuksia, joissa luokkahuoneisiin ei tule hallitusti raikasta tuloilmaa lainkaan. Hengitysilman laatu huononee tällöin nopeasti: kuten jokainen kokemuksesta tietää, sisäilman laatu täydessä huonetilassa muuttuu tunkkaiseksi.Täyteen miehitetyn huoneen epäpuhtauksia ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja ihmisperäiset emissiot. Hiilidioksidipitoisuuden noustessa seurauksena on päänsärkyä, väsymyksen tunnetta ja keskittymisvaikeuksia. Ilmanvaihto voidaan toteuttaa koneellisesti tai painovoimaisesti, mutta huonetilaan tulisi saada raitista korvausilmaa 7 - 8 l/s henkeä kohden. Luokkahuoneissa tämä toteutuu harvoin. Homevauriot koulujen riesanaSisäilman laatu huononee myös erilaisten epäpuhtauslähteiden vaikutuksesta. Kosteusvaurion seurauksena rakenteissa tai pintamateriaaleissa esiintyvä mikrobikasvu on tällainen epäpuhtauslähde. Kostuneissa materiaaleissa voi kasvaa monenlaisia homesieniä ja bakteereita, jotka tuottavat sisäilmaan itiöitä ja muita hiukkasia sekä haihtuvia aineenvaihduntatuotteita, homeen tai maakellarin hajua. Nämä yhdisteet ärsyttävät limakalvoja. Mikrobihiukkaset sisältävät allergeeneja, toksiineja ja muita biologisesti aktiivisia komponentteja. Kosteus voi myös hajottaa rakennusmateriaalia kemiallisesti, jolloin hajoamistuotteet joutuvat hengitysilmaan. Kostuneesta, homeisesta materiaalista voi siis lähteä iso joukko epäpuhtauksia. Ne kaikki päätyvät sisäilmaan.Monissa väestötutkimuksissa kosteus- ja homevaurioihin on todettu liittyvän hengitystie- ja yleisoireilua: yskä- ja nuhaoireita, silmien ärsytystä, käheyttä, kurkkukipua, hengenahdistusta, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia. Hengitystieinfektioita on tavallista enemmän, ja ne paranevat huonosti. Lisääntynyt astman riski arvioidaan 1,5 2,5-kertaiseksi. Rakennuksen vaurioitumisen ja terveyshaittojen välillä on osoitettu annosvasteinen suhde: mitä laajemmat vauriot, sen suurempi terveyshaittojen riski. Tällä hetkellä on vasta alustavaa tietoa siitä, minkä tyyppiset vauriot ovat haitallisimpia. Vaikka jo Dante Jumalaisessa näytelmässään (1725) kuvasi homealtistusta, mi silmien ja sierainten on vaiva , emme vielä tänä päivänä tarkoin tiedä, miksi rakennuksissa kasvava home näyttäisi olevan haitallisempaa kuin vaikkapa ulkoilmassa syksyisin suurina pitoisuuksina esiintyvät homesieni-itiöt. Muutamat homesienet, esimerkiksi Fusarium, ovat voimakkaasti allergisoivia ja tunnettuja työperäisen allergian aiheuttaja. Sisäilma-altistuksessa havaitut oireet, niin allergiaoireita kuin ne muistuttavatkin, ovat kuitenkin vain harvoin IgE-välitteisen allergisen mekanismin aiheuttamia. Äskettäin tarkastetun väitöskirjan mukaan 25 % homekoulun oppilaista allergisoitui koulussa esiintyville homeille. Kun oireilua kuitenkin esiintyy jopa 45 prosentilla koululaisista, suurin osa oireista syntyy muun kuin allergiamekanismin kautta. Tällä hetkellä intensiivisen tutkimuksen kohteena ovat epäspesifit inflammaatiovasteet. Rakennusmateriaaleilla avainrooliTämän hetken käsityksen mukaan rakennusmateriaalien ominaisuudet mikrobien kasvualustana ovat tärkein selitys sille, miksi homeet ovat rakennuksessa haitallisempia kuin muualla .Koulujen vaurioihin liittyy oppilaiden ja myös opettajien oireilua. Interventiotutkimuksin on selvitetty korjaustoimien vaikutusta homealtistukseen ja oppilaiden terveyteen. Home- ja kosteusvaurioiden korjaukset parantavat sisäilman laatua selvästi, ja oireilun on havaittu vähenevän dramaattisesti, kunhan korjaukset toteutetaan perusteellisesti poistaen vaurioituneet materiaalit ja korjaten kosteusvaurioiden perussyyt. Rakenteiden avaaminen ja vain osittainen vaurioiden korjaaminen voi jopa huonontaa sisäilman laatua entisestään. Tutkimustiedosta käytäntöönSuomalainen tutkimus on jo vuosia ollut sisäilma- ja hometutkimuksen kansainvälistä kärkeä. Tutkimus edellyttää monitieteistä otetta, jossa tarvitaan niin rakennustekniikan, mikrobiologian kuin biolääketieteen osa-alueita. Suomessa tällainen tieteidenvälisyys on mahdollista, ja yksi ympäristöterveyden tutkimuksemme tärkeimpiä valtteja. Tutkimus pyrkii tuottamaan tietoa niin kosteusvaurioista, mikrobialtistuksesta, terveyshaitoista kuin niiden mekanismeistakin, jotta homeongelmien torjunta pystytään kohdistamaan oikein. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat kunnat, rakennusala ja rakennusmateriaaliteollisuus. Sisäilman laadun hallinta on kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittävä kysymys, onhan voitettavana sekä käyttäjien että rakennusten terveys.Sisäilmaan liittyvät terveyshaitat korjaantuvat useimmiten, kun altistus poistuu, joten rakennusten kunnossapidolla on merkittävä terveydellinen ulottuvuus. Koulurakennusten huono kunto aiheuttaa monille kunnille kiireellisiä korjausvaatimuksia ja taloudellisia paineita. Suositeltavaa olisi, että korjaustarpeet priorisoitaisiin ottaen huomioon paitsi tekniset perusteet, myös koulujen käyttäjiä koskevat terveystiedot. Sellaiset koulut, joissa terveyshaitat ovat ilmeisiä, tulisi asettaa korjausten kiireellisyysjärjestyksessä kärkeen. Koulut ovat lasten ja nuorten päivittäisiä elinympäristöjä. Lapsemme ansaitsevat parempaa hengitysilmaa! |
||
|
|
||
|
|
||