Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset

 

Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset

Tarja Heiskanen-Kosma, infektiolääkäri
KTL, Infektioepidemiologian osasto
(09) 4744 8557, tarja.heiskanen-kosma@ktl.fi

Ruuan tai veden kautta levinneiksi epäillyt tai todetut infektiot hallitsivat tartuntatautirintamaa elokuussa. Hengitystieinfektio-oireita on monilla, mutta laboratoriolöydösten osalta on vielä hiljaista. Influenssa ei ole vielä saapunut Eurooppaan. Maailmanmatkaajan on syytä muistaa virusten aiheuttamat kuumetaudit kuten Dengue ja keltakuume. Norjalaiset ovat raportoineet tavanomaista useampia Kreikan lomasaarilta, lähinnä Kreetalta, peräisin olevia salmonellainfektioita.

Hengitystiepatogeenit

Vaikka syysflunssaa podetaankin jo kouluissa ja työpaikoilla, mitään hengitystiepatogeenien epidemiaa ei ole havaittavissa. Elokuussa tutkituissa näytteissä havaittiin vain yksi influenssa B -löydös. Hinkuyskälöydöksiäkin oli vain 20, kun niitä vuosi sitten elokuussa oli 68. Yskivistä potilaista lienee kuitenkin otettu näytteitä entiseen tahtiin.

Suolistopatogeenit

EHEC
Syyskesän aikana todettiin yhteensä kuusi ulostenäyttein varmistettua EHEC-infektiota, joista neljän on varmistettu olevan serotyyppiä O157. Lisäksi kahdella muulla lapsipotilaalla, joiden molempien lähipiirissä todettiin EHEC-infektio, hoidettiin ripulitaudin jälkeinen hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä.
Kampylo
Kangaslammilla oli elokuussa todennäköisesti vesijohtoveteen liittyvä kampylobakteeriepidemia. Noin 50 kuntalaista sairastui. Heistä viidellä todettiin Campylobacter jejuni ulosteviljelyssä. Käyttöveden keittosuositus oli kunnassa voimassa noin kuukauden, mutta tällä hetkellä klooraus näyttäisi toimivan hyvin. Tulevaisuudessa veden puhdistusta tehostetaan ultraviolettilaittein.
Shigella
Elokuun puolivälissä Tallinnassa käyneillä diagnosoitiin muutama Shigella sonnei -infektio. Asiasta oltiin yhteydessä Viron terveysviranomaisiin, joilta kuultiin, ettei Tallinnassa ollut havaittu Shigella sonnei -epidemiaa. Hiukan myöhemmin KTL:lle ilmoitettiin Shigella sonnei -infektioita diagnosoidun myös sellaisilla henkilöillä, jotka eivät olleet käyneet ulkomailla. Tapaukset paikallistuivat Kymenlaaksoon. Bakteerikanta oli mikrobilääkeherkkyydeltään identtinen Tallinnasta peräisin olevan kannan kanssa. Kävi ilmi, että potilaat olivat lounastaneet samassa, hyvin suositussa kotiruokakahvilassa. Ravintolan työntekijä oli ollut Tallinnassa elokuun puolivälissä ja sairastunut pari päivää paluunsa jälkeen lyhytkestoiseen, kuumeiseen vatsatautiin. Hän ehti kuitenkin ennen sairastumistaan olla oireettomana työssä kaksi vuorokautta. Infektio levisi tehokkaasti. Ensimmäisten sairastuneiden joukossa oli kaksi muuta samassa ravintolassa työskentelevää, jotka hekin ennen kliinisten oireiden alkua olivat oireettomina työssä muutamia päiviä. Ennen epidemian syyn löytymistä he ehtivät palata työhön ilman antibioottihoitoa. Lounasravintola suljettiin välittömästi tartuntalähde-epäilyn herättyä. Yhteensä Shigella sonnei löytyi ulosteviljelyllä 41 henkilöltä, joista 40 oli ruokaillut mainitussa lounaskahvilassa. Yksi sairastunut on kahvilasta tartunnan saaneen potilaan lapsi. 

Uutisia maailmalta

Legionella
Stavangerissa, Norjassa havaittiin heinä-elokuussa legionella-epidemia. Yhteensä 17 henkilöllä patogeeni voitiin osoittaa virtsan antigeenitestillä. Kaksi potilasta menehtyi tautiinsa. Puolet potilaista oli paikkakuntalaisia, muut olivat käyneet kaupungissa heinäkuun puolivälin jälkeen. Tartunnan alkuperää on yritetty löytää ottamalla runsaasti näytteitä mahdollisista tartunnanlähteistä, mutta ainakaan toistaiseksi mitään ei ole löydetty.
Difteria
Kurkkumätätapausten määrä on kääntynyt nousuun Pietarissa. Vuoden 2001 aikana on todettu jo 159 tapausta, mikä on enemmän kuin muualla Venäjällä. Sairastuneista 22 on lapsia. Viime vuosikymmenen tehostettu rokotuskäytäntö ei ilmeisesti tavoittanut läheskään kaikkia. Suomessa ei ole todettu tänä vuonna yhtään difteriatapausta. Venäjälle matkaavien rokotussuositus on ennallaan: kolmen rokotuksen perussarja ja tehoste kymmenen vuoden välein.
Shigella ja Salmonella
Shigellasta on ollut huolta myös USA:ssa. Siellä se on lähinnä vaippaikäisten päiväkotilasten ongelma. Viimeisin noin 150 potilaan epidemia liittyi pikkulasten kahluualtaan veden puutteelliseen klooraukseen. Norjan terveysviranomaiset raportoivat heinä-elokuun aikana tavanomaista enemmän Salmonella Enteritidis -infektioita Kreetan-matkaajilla. Tartunnan saaneet turistit olivat lomailleet lähinnä Hanian suositulla loma-alueella, mutta muutamat myös Karpathoksen saarella.
Keltakuume ja kolera
Afrikan sarven alueella on kaksi vakavaa terveysongelmaa. Norsunluurannikolla on aloitettu laajamittaiset keltakuumerokotukset epidemian vuoksi. Keltakuumetta on tavattu myös naapurimaassa Liberiassa. Myös koleraa on liikkeellä samoilla alueilla.
Keltakuumetta esiintyy myös trooppisilla alueilla Etelä-Amerikassa. Keltakuumerokotustodistuksen tulee olla kunnossa siellä missä sitä vaaditaan, sillä epäselvissä tilanteissa matkailijaa voi uhata jopa karanteeni. 
Tuberkuloosi
Alkukesällä suomalainen maailmanmatkaaja altistui monilääkeresistentille (MDR) tuberkuloosille mannertenvälisellä lennolla. Hän istui lähellä henkilöä, jonka yskäoireen syyksi pian lentomatkan jälkeen paljastui yskösvärjäyspositiivinen MDR keuhkotuberkuloosi. WHO on antanut ohjeet pitkien lentomatkojen aikana tapahtuvien tuberkuloosialtistusten varalle. Tiedon nopea välittäminen on tärkeää. Tieto altistumisesta saatiin potilaan hoitomaan terveysviranomaisilta, ja altistuneita jäljitettäessä toimittiin yhteistyössä lentoyhtiön kanssa. Suomalainen matkailija, jolla ei ollut mitään poikkeavia oireita, löytyi helposti. Hänet ohjattiin kotipaikkakunnan terveyskeskukseen lääkärin tutkimusta ja seurantaa varten. 
 
 
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon