Tartuntatautiongelmat lähialueilla ovat
toistaiseksi heijastuneet varsin vähän Suomeen. Vuosina 199396
todettiin maassamme kymmenen Venäjältä tuotua kurkkumätätapausta,
mutta muut vakavat tartunnat ovat olleet harvinaisia. Maassamme todettavista
syfilis- ja gonorreatapauksista on merkittävä osa hankittu entisen
Neuvostoliiton alueelta. Vakavat ongelmat lähialueilla, kuten HIV-infektion
ja tuberkuloosin voimakas lisääntyminen 1990-luvulla, sukupuolitautien
yleisyys ja lääkeresistenssin lisääntyminen ovat kuitenkin
potentiaalisia uhkia myös Suomessa. Tämän vuoksi onkin kehitetty
yhteistyöprojekteja, joilla yritetään parantaa infektiotautitilannetta
lähialueillamme.
Kurkkumätä
Kurkkumätä oli entisessä Neuvostoliitossa harvinainen.
1990-luvun alussa kehittyi kuitenkin laaja kurkkumätäepidemia
Venäjälle ja Baltian maihin. Syynä tähän oli heikentynyt
rokotuskattavuus, osin uusien rokotussuositusten ja osin haittavaikutusten
pelon vuoksi. Kurkkumädän ilmaantuvuus kasvoikin vuoteen 1994
mennessä 30-kertaiseksi aiempaan verrattuna. Tehostetun rokotuskampanjan
ansiosta epidemia saatiin hallintaan, ja 1990-luvun lopulla ilmaantuvuus
oli laskenut samalle tasolle kuin ennen epidemiaa. Vuonna 2001 sairastuvuus
kurkkumätään kääntyi kuitenkin uudelleen nousuun
Venäjällä ja etenkin Pietarissa. Vuoden 2001 ensimmäisten
kuuden kuukauden aikana todettiin Pietarissa 123 tapausta, kun vastaavana
ajanjaksona vuonna 2000 tapauksia oli vain 40. Kaikkien Venäjälle
matkustavien onkin syytä varmistaa, että kurkkumätärokotus
on kunnossa.
Tuberkuloosi
1970- ja 1980-luvulla tuberkuloosin ilmaantuvuus väheni Venäjällä
ja Baltian maissa noin 2,5 prosentin vuosivauhtia. 1990-luvulla tilanne
kääntyi kuitenkin selvästi huonompaan suuntaan ja tuberkuloosin
ilmaantuvuus kaksinkertaistui. Vuonna 1999 tuberkuloosin ilmaantuvuus 100
000 henkeä kohti oli Virossa 53,4, Latviassa 82,4, Liettuassa 78,8
ja Venäjällä 91,8, kun se Suomessa oli 11,0. Syyt tähän
ovat paljolti taloudellisia ja sosiaalisia. Väestön köyhtyminen,
huonot asuinolot, alkoholin ja huumeiden käyttö sekä väestön
laillinen ja laiton liikkuminen lisäävät kaikki tuberkuloosiriskiä.
Lisäksi taloudellinen lama on aiheuttanut puutetta lääkkeistä,
mikä on voinut johtaa tuberkuloosipotilaiden vajaahoitoon. Tämän
seurauksena kehittynyt resistentti tuberkuloosi on huomattavan kallista
hoitaa. Lääkeresistenssi onkin huomattava ongelma lähialueilla.
Esimerkiksi Virossa vuonna 1998 tuberkuloosikannoista 15,8 prosenttia oli
multiresistenttejä (resistenttejä sekä isoniatsidille että
rifampisiinille) ensimmäistä kertaa hoitoon tulevilla, ja hoidossa
olleilta eristetyistä kannoista peräti 37,8 prosenttia oli multiresistenttejä.
Erityinen ongelma Venäjällä on tuberkuloosi vankiloissa;
on arvioitu että jopa neljänneksellä vangeista saattaa olla
diagnosoimaton tuberkuloosi.
HIV ja kuppa
Vielä vuonna 1999 Suomen lääkärilehti uutisoi,
että Baltian maiden HIV-tilanne on vielä hallinnassa. Vuoden
1998 loppuun mennessä näissä maissa oli todettu yhteensä
470 HIV-tartuntaa. Tämän jälkeen tilanne on muuttunut rajusti
huonompaan suuntaan. Viime vuonna Virossa todettiin 390 uutta tartuntaa,
ja tämän vuoden luvut näyttävät vieläkin
synkemmiltä. Valtaosa tartunnan saaneista on ruiskuhuumeiden käyttäjiä.
Myös Latviassa ja Liettuassa huumeiden käyttäjien parissa
on runsaasti HIV-tartuntoja, eikä tilanne Venäjällä
ole sen parempi. Pietarissa on rekisteröity jo noin 12 000 HIV-infektiota.
Riski saada HIV-tartunta lähialueilla onkin suomalaisturisteille merkittävä.
Esimerkiksi Tallinnassa arvioidaan, että yli puolet bordellien asiakkaista
on suomalaisia, ja prostituoiduista noin puolet käyttää
suonensisäisiä huumeita. Kupan esiintyvyys lähialueilla
on Suomeen verrattuna monikymmenkertainen; Karjalan tasavallassa vuonna
1999 rekisteröitiin ilmaantuvuudeksi 234,5/100 000, kun se meillä
oli 2,7/100 000. Merkittävä osa suomalaisten kuppatapauksista
onkin saanut tartuntansa lähialueilta. Myös tippurin ilmaantuvuus
lähialueilla on huomattavasti korkeampi kuin meillä.
Rokot
Tuhkarokkorokotuksen kattavuus Baltian maissa on hyvä, ja sairastumisia
todettiin vuonna 2000 yhteensä vain 35. Kaikki Baltian maat ovat siirtyneet
jo käyttämään MPR-rokotetta lasten rokotusohjelmassa.
Vihurirokko- ja sikotautitapauksia oli kuitenkin vielä runsaasti.
Luoteis-Venäjällä käytetään edelleen tuhkarokkorokotetta,
joka on hinnaltaan edullisempi. Tuhkarokkoa tälläkin alueella
oli kohtuullisen vähän, sen sijaan sikotauti- ja vihurirokkotapauksia
rekisteröitiin tuhansia. Lasten rokotusohjelmaa pitääkin
edelleen kehittää aktiivisesti, jotta rokotuskattavuudet saadaan
vielä paremmiksi. Myös hepatiitti B-rokotukselle on selvä
tarve. Latvia ja Liettua raportoivatkin jo saavuttaneensa hyvän kattavuuden
pikkulasten kohdalla.
Pohjoismailla on runsaasti tartuntatautiyhteistyötä Baltian
maissa ja Venäjällä, näistä uusimpana CBSS:n Task
force-projekti. Ruotsalaiset ovat keränneet meneillään olevista
projekteista listan, joka löytyy myös internetistä (www.smittskyddsinstitutet/projectinventory/index.htm).
Mielenkiintoista tilastotietoa tarttuvista taudeista Pohjoismaissa, Baltiassa
ja Luoteis-Venäjältä löytyy osoitteesta www.epinorth.org/english/epi_data.html.
Ilmaantuvuuslukujen vertailuun maiden välillä täytyy kuitenkin
suhtautua varovasti, koska seurantajärjestelmissä on merkittäviä
eroja.
|