Kurkkumätä

Kurkkumätä oli entisessä Neuvostoliitossa harvinainen. 1990-luvun alussa kehittyi kuitenkin laaja kurkkumätäepidemia Venäjälle ja Baltian maihin. Syynä tähän oli heikentynyt rokotuskattavuus, osin uusien rokotussuositusten ja osin haittavaikutusten pelon vuoksi. Kurkkumädän ilmaantuvuus kasvoikin vuoteen 1994 mennessä 30-kertaiseksi aiempaan verrattuna. Tehostetun rokotuskampanjan ansiosta epidemia saatiin hallintaan, ja 1990-luvun lopulla ilmaantuvuus oli laskenut samalle tasolle kuin ennen epidemiaa. Vuonna 2001 sairastuvuus kurkkumätään kääntyi kuitenkin uudelleen nousuun Venäjällä ja etenkin Pietarissa. Vuoden 2001 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana todettiin Pietarissa 123 tapausta, kun vastaavana ajanjaksona vuonna 2000 tapauksia oli vain 40. Kaikkien Venäjälle matkustavien onkin syytä varmistaa, että kurkkumätärokotus on kunnossa.
 

Tuberkuloosi

1970- ja 1980-luvulla tuberkuloosin ilmaantuvuus väheni Venäjällä ja Baltian maissa noin 2,5 prosentin vuosivauhtia. 1990-luvulla tilanne kääntyi kuitenkin selvästi huonompaan suuntaan ja tuberkuloosin ilmaantuvuus kaksinkertaistui. Vuonna 1999 tuberkuloosin ilmaantuvuus 100 000 henkeä kohti oli Virossa 53,4, Latviassa 82,4, Liettuassa 78,8 ja Venäjällä 91,8, kun se Suomessa oli 11,0. Syyt tähän ovat paljolti taloudellisia ja sosiaalisia. Väestön köyhtyminen, huonot asuinolot, alkoholin ja huumeiden käyttö sekä väestön laillinen ja laiton liikkuminen lisäävät kaikki tuberkuloosiriskiä. Lisäksi taloudellinen lama on aiheuttanut puutetta lääkkeistä, mikä on voinut johtaa tuberkuloosipotilaiden vajaahoitoon. Tämän seurauksena kehittynyt resistentti tuberkuloosi on huomattavan kallista hoitaa. Lääkeresistenssi onkin huomattava ongelma lähialueilla. Esimerkiksi Virossa vuonna 1998 tuberkuloosikannoista 15,8 prosenttia oli multiresistenttejä (resistenttejä sekä isoniatsidille että rifampisiinille) ensimmäistä kertaa hoitoon tulevilla, ja hoidossa olleilta eristetyistä kannoista peräti 37,8 prosenttia oli multiresistenttejä. Erityinen ongelma Venäjällä on tuberkuloosi vankiloissa; on arvioitu että jopa neljänneksellä vangeista saattaa olla diagnosoimaton tuberkuloosi.
 

HIV ja kuppa

Vielä vuonna 1999 Suomen lääkärilehti uutisoi, että Baltian maiden HIV-tilanne on vielä hallinnassa. Vuoden 1998 loppuun mennessä näissä maissa oli todettu yhteensä 470 HIV-tartuntaa. Tämän jälkeen tilanne on muuttunut rajusti huonompaan suuntaan. Viime vuonna Virossa todettiin 390 uutta tartuntaa, ja tämän vuoden luvut näyttävät vieläkin synkemmiltä. Valtaosa tartunnan saaneista on ruiskuhuumeiden käyttäjiä. Myös Latviassa ja Liettuassa huumeiden käyttäjien parissa on runsaasti HIV-tartuntoja, eikä tilanne Venäjällä ole sen parempi. Pietarissa on rekisteröity jo noin 12 000 HIV-infektiota. Riski saada HIV-tartunta lähialueilla onkin suomalaisturisteille merkittävä. Esimerkiksi Tallinnassa arvioidaan, että yli puolet bordellien asiakkaista on suomalaisia, ja prostituoiduista noin puolet käyttää suonensisäisiä huumeita. Kupan esiintyvyys lähialueilla on Suomeen verrattuna monikymmenkertainen; Karjalan tasavallassa vuonna 1999 rekisteröitiin ilmaantuvuudeksi 234,5/100 000, kun se meillä oli 2,7/100 000. Merkittävä osa suomalaisten kuppatapauksista onkin saanut tartuntansa lähialueilta. Myös tippurin ilmaantuvuus lähialueilla on huomattavasti korkeampi kuin meillä.
 

Rokot

Tuhkarokkorokotuksen kattavuus Baltian maissa on hyvä, ja sairastumisia todettiin vuonna 2000 yhteensä vain 35. Kaikki Baltian maat ovat siirtyneet jo käyttämään MPR-rokotetta lasten rokotusohjelmassa. Vihurirokko- ja sikotautitapauksia oli kuitenkin vielä runsaasti. Luoteis-Venäjällä käytetään edelleen tuhkarokkorokotetta, joka on hinnaltaan edullisempi. Tuhkarokkoa tälläkin alueella oli kohtuullisen vähän, sen sijaan sikotauti- ja vihurirokkotapauksia rekisteröitiin tuhansia. Lasten rokotusohjelmaa pitääkin edelleen kehittää aktiivisesti, jotta rokotuskattavuudet saadaan vielä paremmiksi. Myös hepatiitti B-rokotukselle on selvä tarve. Latvia ja Liettua raportoivatkin jo saavuttaneensa hyvän kattavuuden pikkulasten kohdalla.

Pohjoismailla on runsaasti tartuntatautiyhteistyötä Baltian maissa ja Venäjällä, näistä uusimpana CBSS:n Task force-projekti. Ruotsalaiset ovat keränneet meneillään olevista projekteista listan, joka löytyy myös internetistä (www.smittskyddsinstitutet/projectinventory/index.htm). Mielenkiintoista tilastotietoa tarttuvista taudeista Pohjoismaissa, Baltiassa ja Luoteis-Venäjältä löytyy osoitteesta www.epinorth.org/english/epi_data.html. Ilmaantuvuuslukujen vertailuun maiden välillä täytyy kuitenkin suhtautua varovasti, koska seurantajärjestelmissä on merkittäviä eroja.