Enimmäkseen vanhemmista (keski-ikä 64 vuotta) suomalaisista turisteista koostuva 46-henkinen sukuyhdistys teki matkan Riikaan viime kesäkuun 8-10. päivä. Toisen päivän aamuna ensimmäiset matkustajat sairastuivat vatsatautiin, oireinaan huonovointisuutta, ripulia, kuumetta ja oksentelua. Seuraavien päivien aikana useat matkalle osallistuneet sairastuivat ja Suomeen palattuaan moni hakeutui hoitoon. Epäilys elintarvike-epidemiasta heräsi, Porvoon ympäristöterveydenhuollon edustaja otti yhteyttä Kansanterveyslaitokseen ja Elintarvikevirastoon. Koska osa matkaajista sairastui jo toisena matkapäivänä, mahdollisia yhteisiä ruokailuja olivat bussissa tarjoiltu välipala, ruokailu Tallinnan laivalla tai illallinen ravintolassa Riian vanhassa kaupungissa. Hotelliruokailut eivät tulleet kyseeseen, koska sairastuneet yöpyivät eri hotelleissa.
 

Yhteistyötä

Sekä paikalliset että kansalliset viranomaiset osallistuivat selvitystyöhön Latviassa ja Suomessa. Latvian ympäristöterveydenhuollon keskus koordinoi epidemiaselvitystä Riiassa.

Retrospektiivinen kohorttitutkimus tehtiin matkalle osallistuneiden keskuudessa epidemian syyn ja laajuuden selvittämiseksi. Tiedot kerättiin matkustajilta standardoitua kyselylomaketta käyttäen. Matkustajilta kysyttiin heidän nauttimiaan ruokia matkan aikana, mahdollisia sairauden oireita ja hoitoa. Tapaus määriteltiin matkalle osallistuneeksi henkilöksi, jos ripuli oli alkanut kesäkuun 9. ja 16. päivän välisenä aikana. Tiedot kerättiin enimmäkseen puhelimitse.

Latvian ympäristöterveydenhuollon keskus yhdessä Riian ympäristöterveydenhuollon keskuksen kanssa järjesti tarkastuksen ravintolassa (14. kesäkuuta, 2001), jossa suomalaiset turistit olivat ruokailleet. He myös ottivat tarpeelliset näytteet elintarvikkeista ja henkilökunnasta mikrobiologisiin analyyseihin. 
 

Salmonellaa ei laivalta

Laivalla nautittu ateria suljettiin pois sen tiedon perusteella, että kukaan muu laivan 700 matkustajasta ei varustamolta saadun tiedon mukaan sairastunut. Kaikki matkalle osallistuneet söivät bussimatkan aikana tarjotun välipalan.

Kaikilta matkalle osallistuneilta pyydettiin ulostenäytteet ja 37 henkilöä (87% matkalle osallistuneista) antoi näytteen. Näytteistä tehtiin ns. ulosteviljely 3, F-BaktVi3 (salmonella, shigella, kampylobakteerit, yersiniat, Staphylococcus aureus, Bacillus cereus, muut basillukset, Clostridium perfringens ja kaliki- ja astrovirukset). Näytteistä eristetyt 27 salmonellakantaa lähetettiin tarkempaa tyypitystä varten SUBA:oon.
 

Jogurttikakku

Kyselytutkimukseen osallistui 98 prosenttia matkalle osallistuneista, 19 vastaajaa (42%) täytti tapausmääritelmän. Inkubaatioaika ja oireet olivat tyypilliset salmonellainfektiolle. Suurin osa matkaajista söi samaa ruokaa koko matkan ajan, täten vertailu altistuneiden ja ei-altistuneiden välillä oli vaikeaa. Kahdessa otteessa tehtyjen kyselytutkimusten jälkeen tehdyssä analyysissä toisen matkapäivän illallisella tarjoiltu jogurttikakku oli ainoa elintarvike, jolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys sairastumiseen (p-arvo 0.03). Sitä syöneistä 38:sta 19 sopi tapausmääritelmään, kun taas kukaan kuudesta jogurttikakkua syömättömästä ei sairastunut. Nämä ryhmän kuusi laktoosi-intoleranttia jättivät jogurttikakun syömättä, eivätkä sairastuneet, minkä havainnon ryhmä oli jo itsekin tehnyt.
 

Suomessa harvinainen salmonella-kanta

Viljellyistä ulostenäytteistä 69 prosenttia oli positiivisia Salmonella enterican suhteen, muita patogeeneja ei näytteistä todettu. Kaikki potilaskannat olivat serotyyppiä Salmonella Enteritidis ja kuuluivat faagityyppiin FT4. Lisäksi kaikki kannat olivat resistenttejä nalidiksiinihapolle, joka usein viittaa alentuneeseen fluorokinoloniresistenssiin. Salmonella Enteritidis on hyvin harvinainen Suomessa saaduissa infektioissa. Myöskään suomalaisissa tuotantoeläimissä ei kyseistä serotyyppiä ole tavattu endeemisenä. Nämä löydökset viittaavat ulkomaiseen alkuperään. Riiassa tehdyissä tutkimuksissa saman erän jogurttikakusta eristettiin myös salmonella. Tämä tyypitettiin myös SUBA:ssa, tuloksena Salmonella Enteritidis FT 4, joka oli myös resistentti nalidiksiinihapolle. Jogurttikakku oli valmistettu paikallisessa leipomossa, jossa myös suoritettiin tarkastus ja otettiin näytteet. Mistään näistä näytteistä ei löytynyt salmonellaa. Suomalaisia potilaita varoitettiin sekundaaritapausten mahdollisuudesta ja käsihygienian merkitystä korostettiin. Yhtään sekundaaritapausta ei raportoitu. 

Tämä tutkimus korostaa nopeiden toimien ja yli maan rajojen tapahtuvan yhteistyön merkitystä. Ainoastaan hyvä yhteistyö Latvian ja Suomen viranomaisten välillä ja hyvät henkilökohtaiset suhteet Latvian Ympäristöterveydenhuollon keskuksen ja Suomen INFE:n välillä mahdollistivat epidemiaselvityksen onnistumisen. Tämä on erityisen merkillepantavaa, koska jo maan rajojen sisäpuolella elintarvikenäytteiden saaminen on usein vaikeaa. Näin ollen yhteistyöverkkojen luominen elintarvikevalvonnan ja terveydenhuollon välillä on erityisen tärkeää niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Myös matkalle osallistuneiden henkilöiden ja erityisesti matkan johtajan positiivinen asenne tutkimukseen mahdollisti epidemiaselvityksen; matkalle osallistuneista melkein kaikki osallistuvat tutkimukseen ja tieto kulki ryhmän kesken tehokkaasti vaikka he asuvat hajallaan Etelä-Suomessa.