Tartuntatautitilanne oli Suomessa tavanomaisen rauhallinen vuonna 2001. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen hinkuyskätapausten määrä laski huomattavasti: 839 tapauksesta 305 tapaukseen. Tämä selittynee infektion 4-5 vuoden välein tapahtuvalla luonnollisella esiintymisvaihtelulla. Edeltävien vuosien hinkuyskätapausten lisäys näkyi erityisesti nuorimpien lasten ryhmässä, jossa myös tapausten vähentyminen on selvästi nähtävissä.
Vuoden 2001 aikana tehtiin edellisvuotta useampi suolistopatogeenilöydöksiä. Ilmoitettujen salmonella- ja kampylobakteerilöydösten kokonaismäärä lisääntyi 7-14 prosenttia ja shigellojen jopa 230 prosenttia (66 tapauksesta 219 tapaukseen). Osa korkeasta Shigellaluvusta selittyy elokuisella Tallinnasta lähtöisin olleella, kahvilan kautta levinneellä epidemialla, mutta ilman sitäkin tapausten lukumäärä olisi viime ja toissavuoteen verrattuna yli kaksinkertainen. 
 

Hengitystiepatogeenit

RSVepidemia on voimissaan. Raportoitujen löydösten lukumäärä kaksinkertaistui jo marraskuussa ja nousee nopeasti. Lastenlääkärit kertovat pienten vinkujien kansoittavan akuuttiosastoja. Influenssaepidemia ei sen sijaan ole vielä alkanut.
Myös Mycoplasma pneumoniae löydöksiä ilmoitettiin loka-marraskuun aikana alkusyksyä enemmän. Tapausten kokonaismäärä nousi noin neljänneksen edellisvuoteen verrattuna.
 

Suolistopatogeenit

Salmonella Blockley löydökset jäivät mysteeriksi; yhteistä tartuntalähdettä ei löytynyt. Selvitettävänä oli lisäksi samankaltainen ryväs Salmonella Mikawasima -tapauksia. Marraskuun puolivälistä lähtien KTL:n suolistobakteriologian laboratoriossa on tyypitetty tätä harvinaisempaa serotyyppiä olevia salmonelloja. Tapauksia esiintyi eri puolilla Suomea eri ikäisillä henkilöillä. Osa sairastuneista syvähaastateltiin mahdollisen yhteisen tartuntalähteen selvittämiseksi. Kaikille potilaille yhteistä tartuntaa mahdollisesti levittänyttä elintarviketta ei noussut esiin. Joulukuun puolivälissä uusien tapausten ilmaantuminen loppui melko nopeasti.

Pikkujoulusesongin aikana ilmoitettiin neljä ruokamyrkytysepidemian epäilyä, joissa syynä saattaa olla S. aureus tai muu toksiinin aiheuttama ruokamyrkytys. Tapaukset olivat pienimuotoisia ja rajoittuivat yhteiseen ruokailuun.
 

Myyräkuume

Vuodenaikaan sopien myyräkuumetapausten määrä on nousussa etenkin Savossa ja Keski-Suomessa. Kellaria tai aittaa siivotessa kannattaa suojautua pölyltä ja pyrkiä estämään metsämyyrien ja hiirien majoittuminen sisätiloihin.
 

Kokkidioidomykoosi

Kaliforniassa järjestettiin lokakuussa vapaasti lentävien lennokkien MMkisat, joihin osallistui arviolta 300 lajin harrastajaa kaikkialta maailmasta. Suomesta Lost Hills Valleyin matkasi yhdeksän kilpailijaa. Kyseisellä alueella esiintyy endeemisenä Coccidioides immitis nimisen sienen aiheuttamaa laaksokuumetta (valley fever). Kaksi osallistujaa sairastui, joista toinen on suomalainen. 
Tauti on harvinainen muualla kuin endeemisillä alueilla. Tavallisimpia oireita immunokompetentilla potilaalla ovat kuume ja epäspesifiset hengitystieoireet. Keuhkokuvassa voidaan infiltraattien, imusolmukesuurentumien ja effuusioiden lisäksi joskus nähdä nodulaarisia muutoksia tai jopa kaviteetteja. Absessit ja meningiitti ovat harvinaisia. Tautia hoidetaan pitkäkestoisella sienilääkityksellä. 
 

Uutisia maailmalta

Gabonia koettelee jo neljäs ebolavirusepidemia vuoden 1994 jälkeen. Tälläkin kertaa sairastuneet asuvat keski- ja koillisosassa maata ja heitä on myös Kongossa. Epäiltyjä tapauksia on kolmisenkymmentä, joista 23 on jo menehtynyt. Mikrobiologinen diagnoosi on saatu varmistettua 15 potilaan näytteistä. 
Ebolavirus löydettiin 1976. Sitä on tavattu paitsi ihmisissä myös isoissa apinoissa, mutta varsinainen viruksen reservuaari on edelleen tuntematon. Virus on erittäin virulentti ja tarttuu kontaktista sairaan henkilön tai eläimen vereen tai muihin elimistön nesteisiin.
Epidemiat ovat tähän asti talttuneet nopeasti tehokkaiden torjuntatoimien ansiosta. WHO:n asiantuntijat toimivat nytkin alueella yhdessä paikallisten terveysviranomaisten kanssa. 

Hollannista on raportoitu syksystä 2000 lähtien antibioottiresistenttien (ampisilliini, kloramfenikoli, streptomysiini, sulfonamidit, tetrasykliinit) Salmonella Typhimurium FT 104 löydösten lisääntymistä. Bakteerin aiheuttama tauti voi olla kulultaan tavanomaista rajumpi. Englannissa kyseisen mikrobin fluorokinoloniherkkyyskin on kuvattu alentuneeksi (jopa 16% kannoista). Tätä ilmiötä ei ole havaittu Hollannissa. S. Typhimurium FT 104 tapauksia ei Suomessa ole viime aikoina ollut tavanomaista enempää.