Kahdessa eri tutkimuksessa on tarkasteltu koulujen home- ja kosteusvaurioiden vaikutusta koululaisten terveydentilaan ja erityisesti 7-13-vuotiaiden oppilaiden astmaattisten ja allergisten oireiden esiintyvyyttä kosteusvaurioisissa kouluissa. Tuloksia on verrattu rakenteiltaan terveessä koulukiinteistössä opiskelevien lasten terveydentilaan. Lisäksi on selvitetty oppilaiden lääkäripalvelujen käyttöä ja hengitystietulehdusten yleisyyttä sekä homevasta-aineiden pitoisuuksia kosteusvauriokoulun ja vertailukoulun oppilailla. Koulurakennuksista on tehty rakennustekninen selvitys ja koulujen sisäilman laatu on analysoitu. 
 

Riski sairastua moninkertainen

Lasten hengitystieoireet ovat yhteydessä koulujen home- ja kosteusvaurioihin. Kosteusvauriokoulun oppilailla oli lähes kolme kertaa useammin hengityksen vinkumista ja pitkittynyttä yskää kuin vertailukoulun oppilailla. Etenkin oppilaiden altistuminen home- ja kosteusvaurioille sekä kotona että koulussa näyttäisi lisäävän lasten hengitystieoireilua. Lisäksi lasten käynnit päivystysvastaanotoilla ja antibioottikuurien määrät olivat kaksinkertaiset terveessä rakennuksessa opiskeleviin verrattuna.

Vastaavasti lasten astman ja atopian esiintyvyydellä ei ollut yhteyttä koulun home- ja kosteusvaurioihin. Koululaisten IgE-välitteistä herkistymistä homeille esiintyi harvoilla lapsilla. Ihotestit tehtiin yli 340 lapselle käyttäen 13 homeuutetta ja heistä vain 2.4-5 prosenttia reagoi positiivisesti homeille. Toisaalta näillä lapsilla oli muita useammin myös muita allergioita ja astmaattista oireilua. Koululaisten allerginen herkistyminen homeille ei liittynyt koulussa esiintyviin kosteusvaurioihin tai homealtistumiseen. Oppilaiden veren IgG homevasta-ainetasoilla ei ollut yhteyttä hengitystieoireiluun tai altistumiseen home- ja kosteusvaurioille koulussa.

Pääasiallisena tuloksena voidaan todeta, että koulujen kosteusvauriot lisäävät oppilaiden astmaattista oireilua ja astman riskiä. Myös koululaisten lisääntynyt infektiosairastuvuus liittyi koulurakennuksen kosteus- ja homeongelmiin. Toisaalta homealtistuminen ei lisännyt lasten homeallergiaa tai atopian esiintyvyyttä. Rakennusten epäpuhdas sisäilma lisää rakennuksen käyttäjien sairastavuutta, niin myös lasten osalta. Ongelman ehkäisyyn vaaditaan moniammatillista yhteistyötä, terveydenhuollon lisäksi tarvitaan kunnissa toimivaa ympäristöterveydenhuoltoa ja asiantuntevaa rakennusten korjausneuvontaa. Kyseessä on merkittävä sekä kansanterveydellinen että kansantaloudellinen ongelma.
Artikkeli perustuu väitöskirjaan: Moisture and mould problems in school buildings: a clinical study on the health effects in schoolchildren. 
Publications of National Public Health Institute. (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A9/2001.)