Kevään FINRISKI-tutkimuksella tuoretta tietoa riskitekijätasoista

 

Kevään FINRISKI-tutkimuksella tuoretta tietoa riskitekijätasoista

Tiina Laatikainen, erikoistutkija
KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto

Suomalaisten tärkeimpien kansantautien riskitekijöitä kartoittava FINRISKI-tutkimus käynnistyy seitsemännen kerran. Siinä pyritään selvittämään erityisesti väestön sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja syövän tämänhetkisiä riskitekijätasoja. Ovatko suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijät edelleen laskussa - sen kertoo FINRISKI 2002 -tutkimuksesta saatava 30 vuoden seurantatieto.

Suomalaiset johtivat sepelvaltimotautitilastoja 1970-luvun vaihteessa. Sen jälkeen aloitettu sydän- ja verisuonitautien ehkäisemistyö on Suomessa kohdistunut tärkeimpien riskitekijöiden vähentämiseen ja ehkäisyyn. Viiden vuoden välein toteutetut riskitekijäkartoitukset ovat olleet merkittävä työväline sydäntautien ehkäisytyön arvioinnissa. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin 1972 ja 1977 Pohjois-Karjala projektin vaikuttavuuden arvioimiseksi. Vuosina 1982 ja 1987 Suomen riskitekijäkartoitukset olivat osa kansainvälistä WHO:n MONICA-projektia. Vuodesta 1992 lähtien tutkimuksen nimenä on ollut FINRISKI.
 

Otos kasvanut vuosittain


FINRISKI-tutkimus on laajentunut vuosien myötä. Kevään 2002 tutkimuksessa on mukana jo kuusi tutkimusaluetta ja otoksen suuruus on 13 500 henkilöä. Vuoden 1997 tutkimusalueiden Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Oulun läänin, Turku/Loimaa alueen ja Helsinki/Vantaan lisäksi tänä keväänä tutkitaan myös otos Lapin läänin asukkaita. Tutkittavat ovat 25-74-vuotiaita.

Terveyskäyttäytymisestä saadaan tietoa lomakkeella, jossa kysytään mm. tupakoinnista, liikunnasta, ravintotottumuksista, alkoholin käytöstä, terveyspalvelujen käytöstä sekä sairauksista, niiden oireista ja sairaushistoriasta. Tutkimuksessa mitataan paino, pituus, vyötärön ja lantion ympärys, verenpaine ja pulssi. Tutkittavilta otetaan verinäytteitä, joista analysoidaan mm. veren rasva-arvoja, kuten kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit. Lisäksi tutkitaan mm. tulehdusarvoja sekä tehdään maksan toimintakokeita. Ravitsemustietoa saadaan tutkimuksen yhteydessä toteutettavasta FINRAVINTO-tutkimuksesta sekä verinäytteistä ja virtsanäytteistä. Tutkimukseen kuuluu useita eri alaotoksia, joissa selvitellään mm. ympäristön tupakansavualtistusta, naisten terveyttä, kylmäaltistusta sekä liikuntaa ja fyysistä kuntoa.

Tutkittavat on valittu väestörekisteristä satunnaisotoksella. Jokainen saa palautetta omista riskitekijätasoistaan sekä tutkimuspaikalla että laboratorioanalyysien valmistuttua jälkikäteen kirjeitse.

Tutkimuksen toteuttaa kuusi koulutettua tutkimusryhmää, joihin kuuluu kaksi terveyden- tai sairaanhoitajaa, kaksi laboratorionhoitajaa ja kaksi ravintohaastattelijaa. Kukin tutkimusryhmä kiertää oman tutkimusalueensa kunnat kevään 2002 aikana. Tutkimusalueisiin kuuluu kaiken kaikkiaan 131 kuntaa eteläisimpänä Helsinki ja pohjoisimpana Utsjoki.

Tutkimuksesta vastaa Kansanterveyslaitos. FINRISKI 2002 -tutkimuksessa yhteistyötahoina ovat mukana Työterveyslaitos, Oulun aluetyöterveyslaitos, Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Lisätietoa FINRISKI 2002-tutkimuksesta löytyy tutkimuksen kotisivuilta: http://www.ktl.fi/eteo/finriski02/indexfi.htm
 
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon