Kevään FINRISKI-tutkimuksella tuoretta tietoa riskitekijätasoista |
||
|
KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto |
||
|
Suomalaisten tärkeimpien kansantautien riskitekijöitä kartoittava FINRISKI-tutkimus käynnistyy seitsemännen kerran. Siinä pyritään selvittämään erityisesti väestön sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja syövän tämänhetkisiä riskitekijätasoja. Ovatko suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijät edelleen laskussa - sen kertoo FINRISKI 2002 -tutkimuksesta saatava 30 vuoden seurantatieto. Suomalaiset johtivat sepelvaltimotautitilastoja 1970-luvun vaihteessa.
Sen jälkeen aloitettu sydän- ja verisuonitautien ehkäisemistyö
on Suomessa kohdistunut tärkeimpien riskitekijöiden vähentämiseen
ja ehkäisyyn. Viiden vuoden välein toteutetut riskitekijäkartoitukset
ovat olleet merkittävä työväline sydäntautien
ehkäisytyön arvioinnissa. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin
1972 ja 1977 Pohjois-Karjala projektin vaikuttavuuden arvioimiseksi. Vuosina
1982 ja 1987 Suomen riskitekijäkartoitukset olivat osa kansainvälistä
WHO:n MONICA-projektia. Vuodesta 1992 lähtien tutkimuksen nimenä
on ollut FINRISKI.
Otos kasvanut vuosittain
Terveyskäyttäytymisestä saadaan tietoa lomakkeella, jossa kysytään mm. tupakoinnista, liikunnasta, ravintotottumuksista, alkoholin käytöstä, terveyspalvelujen käytöstä sekä sairauksista, niiden oireista ja sairaushistoriasta. Tutkimuksessa mitataan paino, pituus, vyötärön ja lantion ympärys, verenpaine ja pulssi. Tutkittavilta otetaan verinäytteitä, joista analysoidaan mm. veren rasva-arvoja, kuten kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit. Lisäksi tutkitaan mm. tulehdusarvoja sekä tehdään maksan toimintakokeita. Ravitsemustietoa saadaan tutkimuksen yhteydessä toteutettavasta FINRAVINTO-tutkimuksesta sekä verinäytteistä ja virtsanäytteistä. Tutkimukseen kuuluu useita eri alaotoksia, joissa selvitellään mm. ympäristön tupakansavualtistusta, naisten terveyttä, kylmäaltistusta sekä liikuntaa ja fyysistä kuntoa. Tutkittavat on valittu väestörekisteristä satunnaisotoksella. Jokainen saa palautetta omista riskitekijätasoistaan sekä tutkimuspaikalla että laboratorioanalyysien valmistuttua jälkikäteen kirjeitse. Tutkimuksen toteuttaa kuusi koulutettua tutkimusryhmää, joihin kuuluu kaksi terveyden- tai sairaanhoitajaa, kaksi laboratorionhoitajaa ja kaksi ravintohaastattelijaa. Kukin tutkimusryhmä kiertää oman tutkimusalueensa kunnat kevään 2002 aikana. Tutkimusalueisiin kuuluu kaiken kaikkiaan 131 kuntaa eteläisimpänä Helsinki ja pohjoisimpana Utsjoki. Tutkimuksesta vastaa Kansanterveyslaitos. FINRISKI 2002 -tutkimuksessa yhteistyötahoina ovat mukana Työterveyslaitos, Oulun aluetyöterveyslaitos, Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto. Lisätietoa FINRISKI 2002-tutkimuksesta löytyy tutkimuksen
kotisivuilta: http://www.ktl.fi/eteo/finriski02/indexfi.htm
|
||
|
|
||
|
|
||