Rakenteiden ja materiaalien kostuminen johtaa home- ja bakteerikasvuun, joista peräisin olevat epäpuhtaudet saastuttavat sisäilmaa ja aiheuttavat rakennuksen käyttäjille monenlaisia hengitystieoireita ja jopa astman tai muiden sairauksien riskin lisääntymisen. Mikrobikasvu johtaa usein mikrobitoksiinien muodostumiseen, minkä vuoksi altistuminen tällaisen kasvuston päästöille on erityisen haitallista.

Homerakennuksiin liittyvä oireilu on enimmäkseen epäspesifistä ja terveyshaittoja aiheuttavien tekijöiden merkitys on vielä selvittämättä. Mahdollisia aiheuttajia on paljon, esimerkiksi mikrobien itiöt, mikrobisolujen rakennekomponentit kuten endotoksiinit tai 1,3-beta-glukaanit, myös homeen tai maakellarin hajun aiheuttajina tunnetut mikrobien kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet tai mikrobien toksiset sekundäärimetaboliitit, jotka voivat joutua itiöiden mukana hengitysteihin. Samalla kun näitä aiheuttajia ja niiden vaikutusmekanismeja tutkitaan, on ollut välttämätöntä selvittää myös käytännön toimien merkitystä homeongelman torjumiselle.
 

Altistuksen mittaaminen hankalaa

Tutkimukset ovat osoittaneet, että koulurakennuksen homevauriot lisäävät sekä oppilaiden että henkilökunnan oireilua. Rakennuksen vaurioituminen on tällöin yleensä määritelty rakennusteknisin kriteerein. Tutkimuksen keinoin haetaan edelleen vastausta sille, mikä on oireilua aiheuttava altistus ja miten sitä voidaan mitata. Kyseessä on siis riskin arviointiin tähtäävä toiminta. 

Interventiotutkimuksin selvitetään parhaillaan, vähenevätkö terveyshaitat korjaamalla koulun kosteusvauriot eli poistamalla niiden ilmeinen aiheuttaja. Perusteelliset korjaukset edellyttävät kosteuden kertymisen syyn poistamista, mikä on esimerkiksi alapohjavauriotapauksissa kallis ja vaativa toimenpide. Jo muodostunut homekasvusto tulee myös poistaa. Kosteusvaurioituneen rakenteen kuivatus ei riitä poistamaan terveyshaittojen aiheuttajia, sillä toksiinit, allergeenit ja muut bioaktiiviset yhdisteet eivät hajoa kuivatuksen yhteydessä. Ilmanvaihtoakin tehostetaan usein samassa yhteydessä. Tämän prosessin aikana kunnallisessa päätöksenteossa käytetään monia riskin hallinnan välineitä; useimmiten joudutaan vertailemaan vaihtoehtoja ja valitsemaan juuri siihen tilanteeseen soveltuva toimintapolitiikka.
 

Yskä väheni korjauksen jälkeen

KTL on osallistunut tähän prosessiin tutkijatahona. Oppilaiden ja opettajien altistumista ja terveydentilaa on selvitetty ennen ja jälkeen kosteusvaurioituneiden koulujen korjausten. Altistuksen, hengitystieoireilun ja infektiosairauksien on todettu vähentyvän normaalitasolle; esimerkiksi kuivan yskän esiintyvyys väheni 34:stä 18 prosenttiin, ja yöyskän 34:stä 12 prosenttiin. Tulokset ovat rohkaisevia, sillä korjauksiin sijoitetut kulut saatetaan voittaa takaisin terveyspalvelujen käytön ja sairaspoissaolojen vähenemisenä. Lapsella puhkeamatta jääneestä astmasta koituva säästö on yli 300 000 €. Varmoja voittajia ovat koulun käyttäjät ja kunta, joka on samalla tullut hoitaneeksi tärkeää kansallisomaisuuttaan. 

Osalle altistuneista on saattanut kehittyä allergia tai astma jo ennen kuin korjaukset on saatu käyntiin. Näiden potilaiden terveydentila ei välttämättä kohene korjausten ansiosta, vaan tarvitaan esimerkiksi siirto toiseen koulurakennukseen. Näiden vaihtoehtojen kehittäminen on yksi muoto ympäristöterveysriskien hallintaa.