Intian vapaus- ja oikeustaistelija Mahatma Gandhi sanoi aikoinaan, että ainoa asia, mikä länsimailta kannattaa oppia, on yksilöllinen ja kunnallinen hygienia. John Snow osoitti vuonna 1848 Lontoon koleran leviävän juomaveden kautta. Puhtaan veden ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen onkin ollut tärkeämpää kansanterveydelle kuin tautien hoito. Alhainen hygieniataso on edelleen merkittävin syy siihen, että kehitysmaiden lapsikuolleisuus on suuri ja elinajan odote alhainen.

Suurin haaste ympäristöterveyden tutkimukselle nykyisin on pystyä ennustamaan sellaisia vähittäisiä epäedullisia muutoksia ympäristössä, jotka eivät ole helposti jokaisen kunnanvaltuutetun ja kansanedustajan nähtävissä. Motivaation ylläpitäminen näiden vähittäisten muutosten torjumiseen ja hoitamiseen on vaikeaa. Monet ympäristöjärjestöt ovatkin valinneet taktiikakseen pelotella erilaisilla katastrofiennusteilla. Vaikka tarkoitus on hyvä, niin sekä eettisistä syistä että pitkän tähtäimen uskottavan strategian ylläpitämisen kannalta se johtaa ongelmiin. Terveysargumenttien käyttö ympäristönsuojelun edistämisessä on erityisen haasteellista ja vaatii hyvää ammattitaitoa terveysasioissa.

Niinpä ammattimaiselle ympäristöterveyden tutkimukselle ja osaamiselle on yhteiskunnassa tilausta. Se näkyy myös siitä, että KTL:n ympäristöterveyden osasto (YTOS) on 20 vuodessa kasvanut parista henkilöstä yli satahenkiseksi iskujoukoksi. Alan tutkimus on myös löytänyt kansainvälisen paikkansa, kuten lukuisat EU-hankkeet osoittavat. Suomen Akatemia on vahvistanut tutkimuksen korkean tason perustamalla YTOS:iin Ympäristöterveyden riskinarvioinnin huippuyksikön. Osaston tavoitteena on tulevaisuudessakin pyrkiä tieteen keinoin parhaaseen tämän hetkiseen tietoon perustuvaan arviointiin ympäristön tilasta ja sen vaikutuksista terveyteen. Tätä tietoa välitetään tehokkaasti päättäjille - niin kuin märssykorissa oleva tähystäjä välittää laivan perämiehelle havaintoja edessä olevista karikoista.