Aikuisten kurkkumätärokotukset yhä tarpeen

 

Aikuisten kurkkumätärokotukset yhä tarpeen

Rose-Marie Ölander, erikoistutkija
KTL, Rokoteosasto
Rokottaminen on ainoa tehokas suoja kurkkumätää (difteriaa) vastaan. Venäjän ja varsinkin Pietarin alueen jo pitkään jatkuneen epidemian aikana tauti ei ole vilkkaasta rajaliikenteestä huolimatta levinnyt laajalti Suomeen. Täällä ilmaantuneet tapaukset ovat olleet yksittäisiä; tauti ei ole levinnyt sairastuneelta henkilöltä perhe- tai lähipiirin. Rokotusten aikaansaamalla väestön laumaimmuniteettilla on todennäköisesti oleellinen rooli taudin torjunnassa.

Suomalaisen väestön kurkkumädän vastustuskykyä on viimeksi tutkittu Kansanterveyslaitoksella vuosina 1995-96 kerätyistä seeruminäytteistä. Alle 40-vuotiailla suoja kurkkumätää vastaan oli hyvä (vasta-ainetaso > 0.01 IU/ml). Yli 90 prosentilla oli suojaavat vasta-ainetasot. Yli 40-vuotiailla suojattujen osuus laski iän myötä. Suojattujen miesten osuus oli suurempi kuin naisten, mikä johtuu armeijassa annetuista rokotuksista. Yli 40-vuotiaiden kurkkumätärokotuksiin täytyy siis edelleen panostaa aktiivisesti niin perus- kuin työterveyshuollossa.

KTL:n rokotejakelutilastojen perusteella Tetanus-d -rokotteen ja difteria-aikuisrokotteen vuosimenekki on ollut tasaista kampanjavuosien 1993-94 huippukulutuksen jälkeen. Td-rokotetta on vuosittain jaettu 11-vuotiaiden ja armeijan Td-rokotustarpeiden lisäksi noin 250 000 annosta sekä lisäksi on jaettu noin 6 000 annosta difteria-aikuisrokotetta. Tämä annosmäärä vastaa 75-prosenttisesti väestön laskennallisesti arvioitua vuosittaista tehosterokotustarvetta. 

Suojattujen osuus aikuisväestössä tuskin on ratkaisevasti muuttunut vuosien 1995-96 tutkimusajankohdasta vuoteen 2002 mennessä. Koulun päätyttyä puolustusvoimat huolehtii armeijan alokkaiden Td-rokottamisesta. Muiden on jo nuorina aikuisina opittava oma-aloitteisesti huolehtimaan rokotuksistaan. Kurkkumätä- sekä jäykkäkouristussuojan ylläpitämiseksi aikuisten on muistettava ottaa Td-tehosterokotukset 10 vuoden välein.

Kirjallisuutta: Edmunds WJ, Pebody RG, Aggerback H, et al. The sero epidemiology of diphtheria in Western Europe. Epidemiol Infect 2000;125:113-125 (julkaisu sisältää myös suomalaiset tulokset).

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon