Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus käsittelee yleisön alkoholinkäytön laajuutta urheilutapahtumissa sekä alkoholipolitiikan muutosten, erityisesti anniskelun vapauttamisen, vaikutuksia yleisön kokemuksiin, viihtymiseen ja käyttäytymiseen.

Alkoholi ja urheilu herättävät erillisinäkin ilmiöinä intohimoja puolesta ja vastaan, usein ne onkin haluttu nähdä toisensa poissulkevina ilmiöinä. Kuitenkin alkoholilla ja erityisesti penkkiurheilulla on samanlaisia vaikutuksia, ja siksi ne näyttävät sopivan hyvin yhteen. Kummankin parissa rentoudutaan ja vietetään vapaa-aikaa. Molemmat tuottavat mielihyvää ja synnyttävät voimakkaita yhteisöllisyyden kokemuksia. Molemmat tarjoavat välineen ilmaista voimakkaita tunteita ja mahdollisuuden paeta arjen harmautta. 

Penkkiurheilijan stereotyyppinä on usein nähty ylipainoinen mies, joka television äärellä olutpullo huulilla odottaa jotain jännittävää tapahtuvaksi tai mölyää Suomen lippuun kääriytyneenä kisakylän olutteltassa. Se suuri urheilujuhla näyttää koskettavan usein myös maksaa sydämen ohella. 
 

Kostea karnevaali?

Suomalaisten yleiseen alkoholinkäyttöön verrattuna katsomokansa naukkailee keskimäärin hyvin hillitysti. Kun 40 prosenttia suomalaisista käyttää alkoholia viikoittain, pääsymaksullisen urheilutapahtuman yhteydessä oli alkoholia vuoden aikana nauttinut noin kolmannes kävijöistä. Urheilun seuraamisen höystäminen parilla oluella on vahvasti miehinen ilmiö, kuten usein koko penkkiurheilukin. Erityisesti huurteinen maistuu 2534-vuotiaille miehille. Heistä joka toinen oli nauttinut alkoholia urheilutapahtuman yhteydessä. Iän karttuessa miesten alkoholin nauttiminen vähenee, yli 54-vuotiaista miehistä alle viidennes oli nauttinut alkoholia. 

Keskimääräistä yleisemmin alkoholi maistuu jääkiekon, koripallon, jalkapallon ja moottoriurheilun katsojille. Alkoholin kulutus näyttää liittyvän vahvasti lajeihin joihin liittyy voimakas kentän tapahtumissa mukana eläminen, tunneimpulssien välitön ilmaiseminen sekä kansainvälisväritteinen fani-kulttuuri.

Alkoholikulttuurinen ilmasto on viime vuosina muuttunut, humalahakuisuus on saanut rinnalleen hallitun ja nautinnollisen kohtuukäytön. Tutkimuksessa haastatellut järjestyksenvalvojat kertoivat anniskelun vähentäneen omien pullojen ja humalaisten määrää. Kaikki eivät kuitenkaan ole kohtuukäyttöä sisäistäneet, vaan humalalla poistetaan yhä tietoisuuden pidäkkeitä ja virittäydytään suuren urheilujuhlan tunnelmaan. Oluen myyntitulojen lisäksi ohranjyvä silmässä äänekkäästi kannustava yleisö tuo lehtereille sitä kuuluisaa suuren urheilujuhlan tuntua ja palvelee näin myös urheilutapahtuman elämysteollisuutta. Alkoholilla on kuitenkin varsin usein yhteys myös urheilutapahtumien järjestyshäiriöihin.
 

Oluthana ei tuo tunnelmaa

Urheilua paikan päällä seuranneilta kysyttiin mielipidettä alkoholin myynnin vaikutuksesta tapahtuman viihtyvyyteen. Miehistä kolmannes katsoi että alkoholin myynti urheilutapahtumassa lisää itse tapahtuman viihtyvyyttä. Päinvastaista mieltä oli vain joka kuudes. Puolet miehistä vastasi, ettei anniskelu vaikuta urheilutapahtumassa viihtymiseen. Miesten kosteassa ikäluokassa 25-34 -vuotiaissa alkoholin myynnillä näyttää olevan suuri merkitys urheilutapahtumassa viihtymiseen. Naisten viihtyvyyttä urheilutapahtumassa alkoholin myynti ei juurikaan lisää, pikemminkin päinvastoin. Naisista vajaa viidennes kokee alkoholin myynnin lisäävän viihtymistä, ja neljänneksen mielestä anniskelu heikentää tunnelmaa. Iän karttuessa kriittisyys anniskelua kohtaan kasvaa voimakkaasti. 
Merkillepantavaa on kuitenkin se, että noin puolet sekä miehistä että naisista katsoi, ettei alkoholin myynnillä ole lainkaan vaikutusta urheilutapahtumassa viihtymiseen. Olutta tärkeämpää on itse urheilu. Kaljahana ei luo tunnelmaa, jos urheilusta itsessään puuttuvat jännityksen ja draaman ainekset. Humala heikentää myös urheilufanin katselua, lajin hienoudet jäävät usein näkemättä ohranjyvä silmässä.
 

Kansa kahtia

Tutkimuksessa kysyttiin myös mielipidettä urheilutapahtumien nykyisestä anniskelu- ja alkoholipolitiikasta. Nykykäytännöllä tarkoitettiin sitä, että anniskelu on sallittu vain määrätyillä alueilla, alkoholia ei saa nauttia katsomossa, eikä omia juomia saa tuoda. Lisäksi anniskeltavat juomat ovat yleensä mietoja. 

Mielipiteet alkoholin myynnistä ja tarjonnasta urheilutapahtumien yhteydessä vaihtelevat paljon sukupuolen ja iän mukaan. Riippumatta siitä, oliko vastaajilla omakohtaisia kokemuksia urheilun seuraamisesta tai alkoholin anniskelusta urheilutapahtumissa, heidän oli helppo muodostaa kantansa. Kielteisimmin anniskeluun suhtautuvat ne, jotka eivät käy urheilukatsomoissa. Kun tarkastellaan koko väestön suhtautumista alkoholin anniskeluun ja myyntiin urheilutapahtumien yhteydessä, mielipiteet jakautuvat suurin piirtein kahtia. Puolet kannattaa anniskelua nykytapaan, ja puolet haluaa joko kieltää anniskelun tai rajoittaa sitä. Vain harvat halusivat vapauttaa alkoholin anniskelun nykyisistä rajoituksista. 

Kenttien laidoilla ollaan yleensä tyytyväisiä anniskelun nykykäytäntöön. Miehet ovat selvästi naisia tyytyväisempiä anniskeluun. Etenkin vanhempien ikäluokkien keskuudessa näyttää elävän yhä voimakkaana mielikuva urheilun ja raittiuden liitosta. Alkoholin myynti ja alkoholin mainostaminen urheilutapahtumissa luovat osaltaan alkoholimyönteistä ja alkoholin käytön sallivaa ilmapiiriä urheilutapahtuman ympärille, jonka voi nähdä urheilun aatteiden vastaisena. Nykyaikainen huippu-urheilu onkin ottanut etäisyyttä urheilun alkuperäisiin ihanteisiin. Alkoholin tulossa urheilun yhteyteen on kysymys myös alkoholin käytön jokapäiväistymisestä sekä koko urheilun muutoksesta, joka liittyy vahvasti myös urheilun arvokeskusteluun. Pohdittavan arvoinen kysymys kuuluukin, tarjoaako huippu-urheilu enää malleja nuorisotyölle tai terveiden elämäntapojen edistämiseen?