Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset

 

Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset

Jukka Knuuttila, infektiolääkäri
KTL, Infektioepidemiologian osasto
(09) 4744 8557, jukka.knuuttila@ktl.fi

Helmikuussa ilmoitettujen influenssa A-  ja adenoviruslöydösten määrä on lisääntynyt edeltävistä kuukausista. Viime vuonna mykoplasmatapauksia ilmoitettiin huomattavasti aikaisempaa runsaammin, myös legionelloosia oli aikaisempaa enemmän. Tämän vuoden alussa A-hepatiittia on esiintynyt epätavallisen paljon. Viime vuonna akuutteja B-hepatiittejä oli poikkeuksellisen vähän.
 

Hengitystiepatogeenit


Helmikuussa ilmoitettujen influenssa A -viruslöydösten määrä lisääntyi kymmenkertaiseksi tammikuusta, mutta vielä ollaan selvästi alle viime vuoden vastaavan ajankohdan lukujen. Myös adenoviruslöydöksiä ilmoitettiin helmikuussa selvästi enemmän kuin edeltävinä kuukausina.  

Tammikuussa mykoplasmaa ilmoitettiin hieman enemmän kuin joulukuussa, mutta vähemmän kuin syksyn kuukausina. Vuonna 2001 ilmoitettiin Mycoplasma pneumoniae tapauksia neljännes enemmän kuin 2000 ja nelinkertaisesti vuosiin 1997-1999 verrattuna.

Viime vuonna legionelloja ilmoitettiin 17 tapausta, mikä on noin kaksinkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Neljässä tapauksessa diagnoosi perustui virtsan antigeenin osoitukseen, mikä on enemmän kuin aikaisempina vuosina. Parantunut diagnostiikka voi selittää osan noususta. Noin puolet sairastuneista oli ollut ulkomaanmatkalla ennen sairastumista.
 

Hepatiittipatogeenit


Tammikuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on ollut tavanomaista enemmän hepatiitti A -tapauksia. Tammikuun aikana ilmoitettujen tapausten määrä vastaa yli kolmannesta koko viime vuoden aikana ilmoitetusta määrästä.

Mielenkiintoista on, että viime vuonna akuutteja B-hepatiititapauksia ilmoitettiin vain 125, mikä on vähiten kuuteen vuoteen. Tapausten määrä on puolittunut edeltävistä vuosista.
 

Uutisia maailmalta


Isossa-Britanniassa on raportoitu kolme varmistettua ja kaksi epäiltyä haavabotulismitapausta tammikuun lopun jälkeen. Kaikkien viiden tiedetään olevan pistettävien huumeiden käyttäjiä. Haavabotulismin aiheuttaa toksiinia tuottava Clostridium botulinum. Haavabotulismia esiintyy yleensä huumetta lihakseen pistävillä narkomaaneilla. Kontaminoituneet huumeet tai välineet vievät itiöt lihakseen, jossa C. botulinumilla on anaerobeina hyvät kasvuolot. Kasvaessaan bakteerit vapauttavat toksiinia. Oireet alkavat usein näön hämärtymisellä, nielemis- ja puhumisvaikeudella. Myös laajempia lihashalvauksia voi kehittyä. Suuri osa tapauksista toipuu, mutta toipumisaika voi olla kuukausia. Sairaus johtaa kuolemaan 5-10 prosentilla. 

Vuonna 1999 Kaliforniassa todettiin 37 pistettävien huumeiden käyttöön liittyvää haavabotulismitapausta, vuonna 2000 niitä oli 14 ja 2001 20. Kaliforniassa tapausten on havaittu liittyvän huumeiden ihonalaiseen käyttöön ja diagnoosin viivästymisen olleen melko tavallista. Sveitsissä oli vuonna 1998 viiden tapauksen epidemia.  

Myös muut Clostridium-suvun bakteerit ovat aiheuttaneet epidemioita huumeiden käyttäjillä. Vuonna 2000 oli Skotlannissa C. novyi -epidemia, joka johti useiden huumeidenkäyttäjien kuolemaan. Näihin tapauksiin liittyi voimakas paikallinen tulehdus ja toksisia oireita. Myös Kaliforniassa on tavattu Clostridim-bakteerien aiheuttamia nekrotisoivia faskiitteja.

Pohjois-Intiassa on jälleen esiintynyt ruttoa. Intian terveysviranomaisten mukaan helmikuussa on todettu 18 keuhkoruttotapausta. Kaikki sairastumiset ovat rajoittuneet hyvin pienelle alueelle. Useaan viikkoon uusia tapauksia ei ole enää ilmaantunut. Ruttoa esiintyy endeemisenä jyrsijöillä suuressa osassa Aasiaa, Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa ja paikoitellen Pohjois-Amerikassa. Ajoittain tämä johtaa myös ihmisten sairastumiseen. Intiaan matkustaville ei suositella erityistoimenpiteitä.
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon