HIV-raskaudet lisääntyneet |
||
|
KTL, Mikrobiologian osasto (08) 537 6217, pentti.koskela@ktl.fi |
||
|
Maassamme vuonna 1998 aloitettu raskaudenaikainen HIV-seulonta on saanut hyvin myönteisen vastaanoton. Seulonnan alkaessa 0.7 prosenttia äideistä ei halunnut HIV-tutkimusta, mutta vuonna 2001 kieltäytyjiä oli enää 0.3 prosenttia. Vuosina 1998-2000 HIV-positiivisten äitien vuosikertymät olivat 5-8, vuonna 2001 heitä oli jo 13. On ilmeistä, että HIV-positiivisten naisten raskaudet ja synnytykset yleistyvät edelleen. Lähes kaikki (99%) raskaana olevat naiset osallistuvat äitiysneuvoloiden tarjoamiin terveydenhuoltopalveluihin, joihin kuuluvat muun muassa verinäytteestä tehtävät tartuntatautien seulontatutkimukset. Niiden avulla pyritään toteamaan sairauksia tai riskitekijöitä, jotka uhkaavat äidin ja sikiön tai vastasyntyneen terveyttä tai jotka saattavat johtaa pysyvään vammautumiseen tai myöhemmin ilmaantuvaan vakavaan sairauteen. Raskaudenaikaisten tartuntatautien seulontaohjelma sisältää nykyisin kuppataudin, hepatiitti B:n ja HIV-tartunnan (Sosiaali-ja terveysministeriön ohje nro 1997:47). Kuppatauti voidaan hoitaa penisilliinillä. Vastasyntyneen riski saada HBV-tartunta voidaan estää rokotuksella, kun taas vastasyntyneen riskiin saada HIV-tartunta voidaan vaikuttaa raskauden aikana aloitetulla viruslääkityksellä. Tartuntojen varhainen toteaminen ja tartuntaketjujen katkaiseminen myös rajoittavat epidemioiden leviämistä. Kuppatautia on seulottu maassamme jo yli puoli vuosisataa. Vuonna 1982
raskaudenaikaisen kuppataudin seulonta keskitettiin Kansanterveyslaitoksen
Neuvolaserologian laboratorioon, joka sijaitsee nykyisin Oulussa. Valtakunnalliseen
järjestelmään on tarvittaessa voitu liittää muita
seulontoja. Samasta, alunperin kuppaseulontaa varten otetusta verinäytteestä
on tehty äitien vihurirokkoimmuniteettimääritykset rokotustarpeen
arviointia varten 1983-1994. Vuonna 1994 seulontaan on liitetty hepatiitti
B ja viimeiseksi HIV-seulonta vuonna 1998.
HI-viruksesta koko kansan ongelmaHIV-epidemian alkaessa 1980-luvun alussa valtaosa maassamme ilmoitetuista tartunnoista oli saatu miesten välisestä seksistä. Naisten osuus HIV-tartunnan saaneista on kasvanut jatkuvasti. Heteroseksi ja ruiskuhuumeet ovat nykyisin yleisimmät HIV:n tartuntatavat. Vuonna 2000 raportoitiin 145 uutta HIV-tartuntatapausta, joista naisia oli 51 (35%), heterotartuntoja 43 (29%) ja ruiskuhuumeista saatuja tartuntoja 56 (38 %). Suomessa on vuosina 1980-2000 raportoitu kaikkiaan 1 234 HIV-tartuntaa. Naisia heistä on 300. Lapsi on saanut tartunnan äidiltään seitsemässä tapauksessa ja kolmella heistä on jo AIDS. HIV-tartunnan saaneen lapsen eliniän ennuste on 2-15 vuotta.Seurannasta seulontaanRaskaudenaikaisen HIV-tilanteen kartoittamiseksi Kansanterveyslaitos aloitti 1993 HIV-vasta-ainemääritykset kuppaseulontaa varten otetuista verinäytteistä. HIV-tutkimus tehtiin henkilötunnistuksen poiston jälkeen eikä tuloksia siten voitu yhdistää yksittäisiin henkilöihin. Tällainen seuranta, jossa HIV-tutkimuksen tulos ei päätynyt äidin eikä hoitohenkilökunnan tietoon, sai osakseen ankaraakin arvostelua. Epidemiologisen seurannan kannalta tätä pidettiin kuitenkin perusteltuna, koska pelättiin keskimääräistä suuremman tartuntariskin omaavien henkilöiden kieltäytyvän henkilötunnisteisesta HIV-seulonnasta, ja koska tuolloin ei ollut tehokkaita keinoja tartunnan estämiseksi äidistä lapseen.Äidistä lapseenLapsen riski saada HIV-tartunta äidiltään on 10-30 prosenttia. Vuonna 1994 ilmestyneenranskalais-amerikkalaisen tutkimuksen mukaan raskaudenaikaisella tsidovudiinilääkityksellä pystytään vähentämään HIV:n tarttumista äidistä lapseen kahdella kolmanneksella. Lisäksi sektiosynnytyksellä ja rintaruokinnan välttämisellä voidaan tartuntoja vähentää noin 20 prosenttia. Lääketutkimusten lupaavat tulokset HIV-tartunnan ehkäisyssä rohkaisivat sisällyttämään raskaudenaikaisiin seulontatutkimuksiin myös HIV-tutkimuksen 1998 alusta lähtien. Käytännössä seulonta toimii seuraavasti: KTL:n Neuvolaserologian
laboratorio tekee HIV-vasta-ainemäärityksen (ELISA) neuvoloiden
lähettämistä verinäytteistä, mikäli äiti
on siihen suostumuksensa antanut. HIV-vasta-ainenegatiiviset tulokset vastataan
kerran viikossa kuppatauti- ja hepatiitti B -tulosten kanssa. Kaikki reaktiiviset
löydökset lähetetään varmistettavaksi KTL:n HIV-laboratorioon,
joka pyytää uuden näytteen, jos seulontanäyte on positiivinen
tai epäilyttävä. Neuvolaserologian laboratorio lähettää
vastauksen myös jatkotutkimuksiin lähetyistä näytteistä.
Aika seulontanäytteen otosta vastaukseen on 2-3 viikkoa, mikäli
kontrollinäytettä ei tarvita. Kontrollinäytteen kera vastauksen
saamiseen menee 5-6 viikkoa.
Myönteinen vastaanottoVuoden 1998 alusta lähtien äitiysneuvoloissa on tarjottu seulontatutkimuksien yhteydessä myös HIV-testiä korostaen kuitenkin tutkimusten vapaaehtoisuutta. Tutkimuksesta kieltäytyjiä on ollut yllättävän vähän ja heidän määränsä on vähentynyt jatkuvasti. Seulonnan alkaessa 1998 äideistä 0.7 prosenttia ei halunnut HIV-tutkimusta. Vuonna 2001 heitä oli kaikkiaan 0.3 prosenttia, mutta vuoden vaihtuessa enää 0.1 prosenttia. Lisäksi vuosittain 30-50 äitiä ei ole halunnut myöskään hepatiitti B -tutkimusta. Näiden vastapainoksi muutama äiti on pyytänyt seulontapaketista vain HIV-osaa. Syitä HIV-tutkimuksesta kieltäytymiseen ei ole selvitetty. Suostuminen kuppataudin ja hepatiitti B:n seulontaan viittaa kuitenkin siihen, että kielteinen päätös HIV:n osalta tehdään tunnetasolla.HIV-raskaudet lisääntymässäAnonyymin HIV-seurannan aikana 1993-1997 maassamme todettiin vuosittain 5 -7 HIV-vasta-ainepositiivista äitiä. Henkilötunnisteisessa seulonnassa 1998-2000 HIV-vasta-ainepositiivisia on ollut vuosittain sama määrä 5-8. Tästä voidaan päätellä, että tutkimuksesta kieltäytyjien joukossa HIV-positiivisia ei juuri ole. Vuonna 2001 tapahtui yllättävä käänne, tutkituista äideistä 13 oli HIV-positiivista. Heistä kolmen HIV-positiivisuus oli ollut tiedossa jo aikaisemman raskauden ja synnytyksen aikana 1999-2000.Kuppatauti- ja HIV-löydösten määrät raskaudenaikaisissa seulonnoissa ovat olleet viime vuosina jokseenkin yhtäläisiä. Vuonna 2001 uusia kuppatapauksia todettiin 12. Kuppatauti ja HIV-tartunta ovat kuitenkin tähän saakka olleet eri äideillä. Uusien tartuntojen myötä lisääntymisikäisten HIV-positiivisten naisten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. HIV-positiivisen naisen raskauden ja lapsen kaipuu ei ole vähäisempi kuin muidenkaan, eikä tieto tartunnasta juurikaan vaikuta raskauden jatkamiseen. On ilmeistä, että HIV-positiivisten naisten raskaudet ja synnytykset lisääntyvät edelleen. HIV-tartunnat 1980-2000
|
||
|
|
||
|
|
||