Riittämätön klooraus

Epidemia todettiin kymmenen päivää kloorauksen jälkeen. Vatsataudin oireisiin kuuluivat kova ripuli, kuume, nivel- ja päänsärky sekä osalla sairastuneista veriset ulosteet. Vatsataudin sairastumishuipun ja kampylobakterioosin itämisajan perusteella suurin osa sairastuneista sai tartunnan viikon kuluessa kloorauksen lopettamisesta. Kuntalaisia kehotettiin jälleen keittämään käyttövesi ja vesijohtoverkoston sekä raakavesikaivon klooraus aloitettiin uudelleen. Varavedenottamon kaivo kloorattiin. Kloorinsyöttölaitteiston käyttö aloitettiin, ja klooripitoisuudeksi vakioitiin 0,5 mg/l. Syyskuun lopussa veden keittokehotus purettiin veden täytettyä talousveden laatuvaatimukset. Marraskuussa veden puhdistusta tehostettiin asentamalla vesilaitokselle UV-desinfektiolaitteet.
 

Verkostovesi syyllinen?

Epidemian toteamisen jälkeen kuntalaisille jaettiin veden keitto-ohjetiedote sekä kyselylomake epidemian aiheuttajan selvittämiseksi. Lomakkeita palauttivat enimmäkseen sairastuneet. Vedenkäytön ja sairastumisen välisen yhteyden selvittämiseksi tehtiin epidemiakohtaisempi kyselytutkimus syyskuun alussa haastattelemalla puhelimitse 78 satunnaisesti valittua kuntalaista, joilta kysyttiin muun muassa oireista ja verkostoveden käytöstä Kangaslammilla elokuussa 2001.

Henkilöt jaettiin verkostoveden käyttäjiin ja sitä käyttämättömiin, jotka jaettiin sairastuneisiin ja terveisiin. Sairastuneiksi luokitelluilla tuli esiintyä vähintään kaksi muihin infektioihin liittymätöntä kampylobakterioosin oiretta. Tutkimustulosten luotettavuutta saattaa heikentää Kangaslammilla ja Varkaudessa osin samanaikaisesti vesiepidemian kanssa esiintynyt, oireiltaan kuitenkin erityyppinen oksennustauti. Haastattelun perusteella laskettiin riskisuhde, jonka tuloksena vettä juoneiden sairastumisvaara oli kaksinkertainen vettä juomattomiin verrattuna. Vettä juoneilla oli neljä kertaa useammin kampylobakterioosin oireita kuin vettä juomattomilla.

Ripuliin sairastui vettä juoneista 47 prosenttia. C. jejunin infektiivinen annos on kuitenkin erittäin pieni ja bakteeri on saattanut levitä ihmisestä toiseen esimerkiksi terveen hoitaessa oksentelevaa ja ripuloivaa sairasta. Haastatelluista 65 prosentin perheenjäsenellä oli taudinkuvaan kuuluvia oireita.
 

Järvivettä ehkä verkostoon

Vesitutkimuksista havaittiin, että koliformisten bakteerien pitoisuudet olivat keskimäärin suuremmat vesilaitokselta lähtevässä vedessä ja verkostovedessä kuin raakavedessä. Veden yleistä likaantumista on saattanut tapahtua myös veden lähdettyä vesilaitokselta. Eräissä paikoissa kunnan viemäriverkosto kulkee vesijohtojen yläpuolella, ja muun muassa Kangaslammin palvelutalon läheisyydessä sijaitseva jätevesikaivo on talousvesijohdon yläpuolella. Syyskuun alussa palvelutalon lähellä sijaitsevassa talousvesiputkessa havaittiin putkirikko. Putkisto kulkee savipohjaisella, alavalla maalla tien tuntumassa. Vesiputken hitsaussauma on pettänyt todennäköisesti vähitellen, jolloin rikko on ollut jo puhdistustöiden aikana elokuussa. Jätevesi on voinut saastuttaa puhtaan veden, kun ajoneuvot ovat painaneet putkistoja ja jätevesikaivoa. Veden saastuminen ja bakteerin leviäminen vesijohtoverkostossa on ollut hetkellistä ja epätasaista verkoston eri osissa.