Suomessa aloitettiin armeijan alokkaiden rokottaminen sikotautia vastaan vuonna 1960. Lasten tuhkarokkorokotukset ja nuorten tyttöjen sekä juuri synnyttäneiden naisten vihurirokkorokotukset aloitettiin vuonna 1975. Rokotusten kohderyhmät olivat kuitenkin liian pienet hyvän tehon saavuttamiseksi ja tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa komplikaatioineen esiintyi edelleen paljon.

Rokotusohjelman tehostamiseksi nämä yksittäiset rokotukset korvattiin marraskuussa 1982 virusyhdistelmä- eli MPR-rokotuksella. Korkean rokotuskattavuuden ansiosta Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa hävittänyt kotoperäisen tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon. Kuitenkin edelleen vuosittain Suomessa todetaan muutama ulkomailta saatu tartunta, pääasiassa rokottamattomilla aikuisilla.

Samanaikaisesti MPR-rokotusohjelman kanssa vuonna 1982 Kansanterveyslaitos aloitti maanlaajuisen seurannan rokotuksen vakavien haittavaikutusten selvittämiseksi. Terveydenhoitajia ja lääkäreitä pyydettiin ilmoittamaan Kansanterveyslaitokselle kaikki MPR-rokotusta seuranneet oireet, jotka johtivat sairaalahoitoon, mahdollisesti myötävaikuttivat kroonisen sairauden syntyyn tai olivat potentiaalisesti hengenvaarallisia (esim. anafylaktinen reaktio). Lisäksi tällaisen rokotuskomplikaation kokeneesta henkilöstä pyrittiin saamaan pariseeruminäytteet tarkempia analyyseja varten.
 

Seurannan tulokset

MPR-rokotus ei lisännyt sairaalahoitoja aivokuumeen, aivokalvontulehduksen, Guillain-Barrén syndrooman eikä autismin takia. Lisäksi 45 prosenttia 173:sta ilmoitetusta haittavaikutuksesta osoittautui johtuvan osittain tai kokonaan muusta syystä kuin MPR-rokotuksesta. Gelatiini osoittautui mahdolliseksi allergisten rokotusreaktioiden syyksi, sillä 28 prosentilla tutkimuspotilaista todettiin gelatiiniallergia. Tieto tukee näkemystä, jonka mukaan suurin osa kananmuna-allergisista lapsista voidaan rokottaa normaalin rokotusohjelman mukaan. Tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan MPR-rokotus on turvallinen ja siitä johtuvat vakavat haittavaikutukset äärimmäisen harvinaisia.
 

Tulevaisuus

Rikkaissa maissa puolestaan uudenlaiset ongelmat ovat nousseet esiin. Samanaikaisesti kun tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon aiheuttamat vakavat komplikaatiot ovat hävinneet ja unohtuneet, huoli rokotusten aiheuttamista ongelmista on lisääntynyt. Viime vuosina on esitetty epäilyjä MPR-rokotuksen yhteydestä autismiin, krooniseen tulehdukselliseen suolistosairauteen, aivokuumeeseen, aivokalvontulehdukseen sekä Guillain-Barrén syndroomaan. Erityisesti Isossa-Britanniassa on toistuvasti sanomalehdissä ja televisiossa väitetty MPR-rokotuksen aiheuttavan autismia. Vaikka syytökset on kumottu useissa tutkimuksissa, epäusko rokotusten turvallisuudesta on johtanut rokotuskattavuuden laskuun monissa maissa ja aiheuttanut näiden vakavien lastentautien palaamisen ja jopa kuolemantapauksia.

Korkean rokotuskattavuuden ylläpitäminen on edellytys tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon hävittämiselle. Rokotusturvallisuudesta keskusteltaessa tulisi muistaa, että luonnontautien aiheuttamat komplikaatiot ovat huomattavasti yleisempiä ja vakavampia kuin rokotusten aiheuttamat ongelmat.