Naisten terveys - ajankohtaisia kansanterveyskysymyksiä

 

Naisten terveys - ajankohtaisia kansanterveyskysymyksiä

Riitta Luoto
Tampereen Yliopisto, Kansanterveyslaitos
Riitta.luoto@uta.fi

Sairauksien sukupuolierot ja joidenkin sairauksien yleisempi esiintyminen naisilla johtuvat sukupuolihormonien toiminnasta, lisääntymiseen liittyvistä tekijöistä, anatomisista eroista ja immuunivasteesta. Ne eivät kuitenkaan selitä kokonaan naisten terveyttä. Tampereella meneillään olevasta tutkimuksesta on tullut esiin, että muun muassa raskauden aikainen painonnousu on rintasyövän riskitekijä. Sairauksien sukupuolittaiset määräytymiset liittyvät myös elintapoihin, fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, ympäristötekijöihin ja geneettiseen alttiuteen. Naisten terveysalaan kuuluu ensisijaisesti naisilla esiintyvä muun muassa lisääntymiseen liittyvä sairastavuus, kuolleisuus ja oireilu, mutta myös kansanterveystieteellinen näkökulma sairastavuuden ja kuolleisuuden sukupuolieroihin. 

Terveydenhuoltoa ja naisia koskevia kysymyksiä, kuten lisääntymisterveyttä ja lisääntymispalvelujen tutkimusta on Suomessa pohdittu 1990-luvulta lähtien. Naisten terveyden sosiologisia kysymyksiä on pohdittu niinikään laajasti. Terveydenhuolto on naisvaltainen alue, joten naisten terveyden ja sukupuolierojen tutkimus on tärkeää. Naisten erityispiirteet sekä terveydenhuollon palvelujen käyttäjinä että tuottajina on tärkeä ymmärtää muun muassa tulevien terveyspalvelujen sisältöä suunniteltaessa. Naisten portinvartija-rooli suhteessa miesten ja lasten elintapoihin, kuten esimerkiksi ruokatottumuksiin ja -valintoihin, saattaa avata uusia mahdollisuuksia sairauksien ehkäisyyn. Naisten hoivatyö sekä lasten että ikääntyvien vanhempien ja sukulaisten parissa on tärkeä yhteiskunnallinen resurssi ja tutkimusalue.
 

Vähän tutkittua

Amerikkalaisten naisten väestötasoiset seurantatutkimukset, kuten esimerkiksi sairaanhoitajien kohortti, Nurses Health Study, ovat edistäneet naisten terveyttä ja selvittäneet monia muun muassa rintasyöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä naisille keskeisiä kansanterveyskysymyksiä. Vastaavankokoisia kohortteja naisten erityiskysymyksistä ei ole Euroopassa ainakaan toistaiseksi kerätty. Australiassa on parhaillaan käynnissä laaja epidemiologinen naisten terveystutkimus. 

Suomessa kerättiin 1980-luvun alussa 20-40-vuotiaiden tamperelaisten naisten kohortti, jossa selvitettiin sosiaalisen aseman, terveydentilan ja terveystottumusten yhteyttä myös sukupolvien välillä. Nyt Suomeen tarvittaisiin uusi seurantatutkimus, jossa selvitettäisiin naisten terveyden riskitekijöitä erityisesti vaihdevuosi-iässä. 
 

Ajankohtaisuus mukana

Tamperelaisessa naisten terveys -tutkimuskokonaisuudessa tutkitaan parhaillaan ajankohtaisia ja kansanterveydellisesti merkittäviä kysymyksiä: rintasyöpäriskiä, rintaproteeseja, kohdunpoistoa ja lisääntymishistorian ennustearvoa sydän- ja verisuonitaudeille. Painoa ja rintasyöpää on tutkittu runsaasti, mutta ajatus raskauden ajan painonkehityksen vaikutuksesta rintasyöpäriskiin on uusi.

Rintasyövän lisääntyessä tarvitaan tietoa rintaproteeseista ja niiden paikallisista komplikaatioista. Kun lähes joka neljännelle yli 45-vuotiaalle naiselle on tehty kohdunpoisto, on selvää, että ilmiöllä on vaikutusta myös kohdunrungon- ja kohdunkaulan syövän ilmaantuvuustrendeihin. Raskausajan verenpainetauti ja kohonneet sokeriarvot ovat sydän- ja verisuonitautien esiasteita, joiden hyödyntäminen preventiossa on toistaiseksi lapsenkengissä. 

Allekirjoittaneen johtama tutkimuskokonaisuus, jossa hyödynnetään erilaisia koti- ja ulkomaisia aineistoja ja rekistereitä (mm. Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 02- ja Terveys 2000 -tutkimuksia) on käynnissä Suomen Akatemian, EU:n, ulkomaisten säätiöiden sekä amerikkalaisen Georgetownin Yliopiston tuella. Kahdesta osatutkimuksesta saatujen alustavien tulosten mukaan raskauden painonnousu on postmenopausaalisen rintasyövän riskitekijä. Kohdunpoistojen huomioiminen tuloksissa lisää kohdunrungon syövän ilmaantuvuutta jopa neljänneksellä ja kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta noin seitsemällä prosentilla. Kahden muun osatutkimuksen tulokset valmistuvat vuoden 2002 lopulla ja vuosien 2003-2004 aikana.

Jotta miehiäkään ei unohdettaisi, osana tutkimuskokonaisuutta ilmestyy syksyllä 2002 Sukupuoli ja terveys- oppikirja, jossa kirjoittajina on yli 30 tutkijaa eri puolelta Suomea. Kirja kattaa sukupuolierot kroonisessa sairastavuudessa, terveyskäyttäytymisessä sekä terveyspalvelujen käytössä. 

Kirjallisuutta: Luoto R, Viisainen K, Kulmala I (toim). Sukupuoli ja terveys. Tulossa 2002.
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon