Koulutuksen tiedetään olevan yhteydessä kasvisten käyttöön. Terveyttä edistävät valinnat, kuten tupakoimattomuus ja liikunta ovat yhteydessä runsaampaan kasvisten käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terveyskäyttäytymisen ja sosio-ekonomisten tekijöiden yhteyksiä nuorten aikuisten kasvisten käyttöön. Lisätavoitteena oli selvittää lounasruokailun merkitystä kasvisten käytössä. Tutkimuksen tulokset on aiemmin julkaistu Scandinavian Journal of Nutrition-lehdessä. 
 

1589 nuorta aikuista

Menetelmät

Koulutus jaettiin kahteen ryhmään: matala (enintään 12 vuotta) ja korkea (yli 12 vuotta). Perhemuoto määriteltiin sen mukaan, asuiko taloudessa 16-vuotiaita tai sitä nuorempia lapsia. Perhemuoto kuvasi myös siviilisäätyä, sillä suurin osa pareista, joilla oli lapsia, oli myös naimisissa tai avoliitossa. Lounaspaikkavaihtoja oli kolme: lounas kotona tai eväät töissä, lounas työpaikkaruokalassa tai ravintolassa tai muu. Terveyskäyttäytymistä kuvattiin vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden (vähän, kohtuullisesti, paljon) sekä tupakoinnin avulla (tupakoi-ei tupakoi). 

Miehet ja naiset analysoitiin erikseen. Analyyseissa vakioitiin painoindeksi. Varianssianalyysissa 10-vuotisikäryhmä jaettiin kahtia, sillä sosioekonominen asema vaihteli iän mukaan. 
 

Korkea koulutus lisää

Runsas liikunta vapaa-ajalla ja käsitys terveellisestä ruokavaliosta olivat yhteydessä kasvisten ja hedelmien tiheään käyttöön. Nuoremmissa 5-vuotisikäryhmissä myös tupakoimattomuus oli yhteydessä runsaaseen kasvisten käyttöön. Työpaikkaruokalassa tai ravintolassa lounastavat miehet, ja 3034-vuotiaat naiset käyttivät enemmän kasviksia kuin itse lounaansa valmistavat. Koulutuksen ja lounaspaikan valinnan välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää interaktiota. Ammattiasemalla ei ollut vaikutusta tuloksiin, joten se ei ollut mukana lopullisessa mallissa.

Tiheä kasvisten käyttö oli yhteydessä runsaaseen kasvisten saantiin myös ruoankäyttöhaastattelussa. Frekvenssikyselyn perusteella usein kasviksia käyttävät söivät myös enemmän ruisleipää. Naisilla myös muiden viljatuotteiden, kuten murojen ja puuron raportoiminen oli haastattelussa yleisempää niillä, jotka kuluttivat runsaasti kasviksia. 
 

Nuoret aikuiset järjestettyyn ruokailuun

Työpaikkaruokaloissa ja ravintoloissa tarjotaan yleensä kasviksia lounaan yhteydessä, ja tällä näyttää olevan selvästi nuorten aikuisten kasvisten käyttöä lisäävä vaikutus. Olisikin tärkeä parantaa nuorten aikuisten mahdollisuuksia osallistua järjestettyyn ruokailuun joko työpaikoilla tai muuten.

25-34-vuotiaiden naisten kasvisten käyttökerrat kuussa
25-34-vuotiaiden miesten kasvisten käyttökerrat kuussa

Kirjallisuutta:
Johansson L & Frost Andersen L: Who eats 5 a day?:Intake of fruits and vegetables among Norwegians in relation to gender and lifestyle. J Am Diet Assoc 1998;98:689-91.

Billson H, Pryer JA, Nichols R: Variation in fruit and vegetable consumption among adults in Britain. An analysis from the dietary and nutritional survey of British adults. Eur J Clin Nutr 1999;53:946-52. 

Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Puska P: Health behaviour and health among Finnish adult population, spring 1999.Helsinki: National Public Health Institute;2000.

FINDIET 1997 Study Group: The 1997 dietary survey of Finnish adults. Helsinki: National Public Health Institute;1998:B8.

Lallukka T, Lahti-koski M, Ovaskainen M-L. Vegetable and fruit consumption and its determinants in young Finnish adults. Scand J Nutr 2001;45:120-126.