Tietokannan perustiedot on saatu alunperin Helsingin yliopiston ravitsemustieteen laitokselta. Suurin osa koostumustietojen analyyseistä on tehty Helsingin yliopiston elintarvikekemian osastossa tai muissa kotimaisissa tutkimuslaitoksissa (mm. MTT). Fineli?-tietopankin elintarvike- ja koostumustietoja on käytetty muun muassa Syövänehkäisytutkimuksen, Finravinto 1997 -tutkimuksen ja Terveys 2000 -tutkimuksen ruokavalioaineistojen analysoinnissa. Ravitsemusterapeutteja, ruokapalvelun henkilöstöä ja muita asiantuntijoita varten markkinoilla on useita laskentaohjelmia.
 

Jatkuvaa päivitystä

Koostumustietoja päivitetään jatkuvasti ja julkaisuja varten laaditaan uusi versio vähintään vuosittain. Euroopan ensimmäinen elintarvikkeiden koostumustaulukko internetissä ilmestyi Suomessa, kun KTL avasi Fineli?-sivun vuonna 1999 (www.ktl.fi/fineli). Fineli-tietokannan internet-sivulla on tietoja 1 500 elintarvikkeen koostumuksesta ja sivuille on poimittu 32 ravintotekijää. Päivittäin sivulle tehdään keskimäärin 150 hakua. Finelin www-sivut ovat julkaisemisestaan lähtien olleet suosituin www-sivujen palvelu KTL:ssä.

Finelin internet-sivulta voi hakea yksittäisen elintarvikkeen koostumustietoja: valitse 'Haku', kirjoita elintarvikkeen nimi, esimerkiksi kiivi ja valitse tarjotuista vaihtoehdoista. Finelin sivuilta voi myös tulostaa jonkun elintarvikeryhmän, esimerkiksi hedelmät, kootun ravintoarvotaulukon. Valitse 'Ravintoarvot ryhmittäin', sitten elintarvikeryhmä ja edelleen tarkasteltavat ravintotekijät. Valintavaihtoehtoja ovat peruskoostumus, vitamiinit, kivennäisaineet ja rasvahapot. Sivuilla on myös kerrottu perustietoja ravintoaineista. Finelin sivuilta pääsee myös muiden maiden (Saksa, Tanska, USA) internetissä julkaistuihin koostumustaulukoihin, katso www.ktl.fi/fineli kohta Ohjeita.
 

Elintarviketaulukko

Toinen julkaisumuoto Kansanterveyslaitoksen Fineli-tietopankin koostumustiedoille saatiin viime syksynä. Yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa julkaistiin Elintarviketaulukko. Kirjassa on ravintokoostumus 500 elintarvikkeelle. Elintarvikkeissa on sekä kaupasta ostettavia peruselintarvikkeita että esimerkkejä erilaisista ruokalajeista. Peruselintarvikkeiden koostumustiedot ovat yleensä kemiallisten analyysien mukaisia arvoja. Sen sijaan kaikki ruokalajien ravintoarvot ovat valmistusreseptin mukaan laskettuja. Kirjan taulukoissa on koostumustiedot 19 ravintoaineelle, alkoholille ja kahdeksalle rasvahapolle. 
Kirjaa saa kirjakaupoista ja sitä voi tilata myös osoitteesta: www.otava.fi/oppimateriaalit (ISBN 951-1-17281-6, hinta 9 €).

Otavan ja Kansanterveyslaitoksen Elintarviketaulukossa on lisäksi laskettu valmiiksi eräiden ravintotekijöiden arvoja annosta kohden. Ravintoarvoja käytetään tyypillisesti kahdella tavalla: vertaillaan yhden elintarvikeryhmän sisällä koostumusta tai summataan yhden aterian tai päivän aikana nautittujen ruokien ravintoainepitoisuudet, esimerkiksi lounaan annoksiin sisältynyt C-vitamiinimäärä. Kirjassa on myös malli ruokapäiväkirjan pitämiseksi ja sen ravintokoostumuksen laskemiseksi.
 

Vähän tuotemerkeistä

Kansalliset elintarvikkeiden koostumustietokannat tarjoavat tuotetyyppien koostumusarvoja ja tuotemerkkikohtaisia ravintoarvoja niissä on rajallisesti. Taulukoissa on esimerkiksi keskimääräisten elintarvikkeiden ravintoarvot, mutta ei erityisten tuotemerkkien ravintoarvoja. Kansallisten koostumustaulukoiden tavoitteena on kattaa mahdollisimman laajasti ravintotekijöitä, jopa yli 200 yksittäistä ravintotekijää. Elintarvikekaupan alalla saatetaan tulevaisuudessa luoda tuotemerkkikohtainen tietopankki nettikaupan tarpeita vastaamaan. Tuoteselosteet sisältävät kuitenkin rajallisen määrän ravintotekijöitä. Elintarvikekaupassa käsitellään hyvin laajaa elintarvikevalikoimaa, joten tällainen tietopankki toimisi myös kansallisen elintarviketietokannan hyvänä vertailuaineistona.

Elintarvikkeiden koostumustietoja on kerätty lähes sadan vuoden ajan. Ensimmäinen elintarvikkeiden koostumustaulukko julkaistiin Englannissa vuonna 1940. Sen tarkoituksena oli tarjota sairauksien hoidossa helpottavaa ja välttämätöntä tietoa ruokien ravintoainepitoisuuksista. Terveydenhoitoalalla tutut diabeetikoiden hiilihydraattiannokset laskettiin näiden taulukoiden perusteella. 

Englantilainen koostumustaulukko (Food Composition Table, McCance & Widdowson) on ollut mallina kaikille muille maille. Suomen ensimmäinen elintarvikkeiden koostumustaulukko ilmestyi jo vuonna 1952 (Turpeinen, Roine: Ruoka-ainetaulukko, Otava 1952). Yhteensä Euroopassa on nykyisin yli 20 koostumustaulukkoa. Nykyisessä EU:ssa tarvitaan elintarvikkeiden ravintoarvoista yhteinen perusrekisteri ja tätä on suunniteltu jo monessa yhteistyöprojektissa (www.cost.ch). Tehtävä on kuitenkin toteutettavissa ilmeisen hitaasti, koska yhteisön maiden ruokakulttuureissa on eroja ja kukin maa on jo viidenkymmenen vuoden ajan vastannut omasta koostumustaulukostaan.