Kroonisia sairauksia potevalla henkilöllä on suurin riski sairastua vakavaan influenssaan, joka voi johtaa sairaalahoitoon tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Tällaisia sairauksia ovat mm. krooninen sydän- tai verisuonitauti, keuhko-, aineenvaihdunta- ja munuaissairaus. Henkilöt, joilla on alentunut vastustuskyky joko sairauden tai hoidon seurauksena, voivat myös sairastua vakavaan influenssaan. Arvion mukaan riskiryhmiin kuuluu puoli miljoonaa suomalaista, joista puolet on 65 vuotta täyttäneitä.
 

Rokottaminen vähentää kuolleisuutta

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että yli 65-vuotiaiden rokottaminen vähentää influenssan aiheuttamia sairaalahoitoja 40-70 prosenttia ja kuolleisuutta 50-70 prosenttia. Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievemmät kuin rokottamattomien. Influenssarokotus suojaa vain influenssalta - nuhakuumeilta tai flunssilta se ei säästä.

Kansanterveyslaitos suosittaa maksuttoman influenssarokotteen antamista jo totutuille riskiryhmille sekä vuonna 1937 tai sitä ennen syntyneille. Rokotettavia on ensi syksynä yli kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin. Kansanterveyslaitos toimittaa rokotteita terveyskeskuksille riittävästi. Influenssarokotukset tulisi antaa loka-marraskuussa. Terveyskeskukset tiedottavat alueensa rokotusten järjestämisestä. 

Influenssa A- ja B-virukset aiheuttavat vuosittain epidemioita joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana. Epidemian aikana 2-15 prosenttia väestöstä voi sairastua influenssaan. Epidemian laajuuteen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka samantyyppiset virukset ovat kiertäneet väestössä aiemmin ja kehittäneet ihmisille vastustuskykyä. Suuresti muuntunut virus voi aiheuttaa laajan epidemian. Influenssavirusten jatkuvan muuntumisen vuoksi rokotus tarvitaan vuosittain.