MPR-taudit - jatkuva uhkako?

 

MPR-taudit - jatkuva uhkako?

Irja Davidkin, erikoistutkija
KTL, Infektioepidemiologian osasto

MPR-taudit (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) on hävitetty Suomesta onnistuneen rokotusohjelman avulla. Matkailun välityksellä ulkomailta tuotuja harvoja tautitapauksia esiintyy kuitenkin vuosittain.

Hyvä tilanne tuudittaa herkästi väärään turvallisuuden tunteeseen. MPR-tauteja esiintyy runsaasti kehitysmaissa, mutta ajoittain epidemioita puhkeaa myös Euroopan maissa. Syynä Euroopan epidemioihin on se, ettei rokotusten kattavuus täytä 95 prosenttia. Lisäksi Suomessakin muutama prosentti kustakin ikäluokasta jää ilman suojaa ja voi johtaa vähitellen riittävän suuren joukon syntymiseen niin, että kotimainenkin epidemia taas olisi mahdollinen. 

Erityisesti tuhkarokko on oireiltaan ja taudinkuvaltaan varsin vakava tauti, johon liittyy paljon sairaalahoitoa vaativia oireita ja jopa kuolleisuutta. Vihurirokko on kavala aiheuttaessaan synnynnäisiä infektioita, jotka vaurioittavat sikiötä pysyvästi. Sikotauti puolestaan voi johtaa orkiittiin ja sitä tietä steriliteettiin.
 

Lähialueilla paljon


Tämän vuoden alkupuolella Liettuassa on ollut tuhkarokkoepidemia, joka onneksi alkaa vähitellen laantua. Parin viime vuoden aikana Latviassa on ollut tuhansia sikotautitapauksia. Myös Venäjällä sikotaudin esiintyvyys on jatkuvasti korkea.

Vihurirokkoa esiintyy runsaasti monissa Etelä- ja Itä-Euroopan maissa. Parasta aikaa on meneillään vihurirokkoepidemia Latviassa, tapauksia on tähän mennessä ollut lähes 700. Itänaapurissa Venäjällä vihurirokkoa esiintyy tällä hetkellä erittäin runsaasti. 

Suomalaisetkin joutuvat jatkuvasti altistumaan näille erittäin tarttuville lastentaudeille. Sairastunut voi olla yhtä hyvin rokotussuojaa vailla oleva lapsi kuin aikuinen. Hankalaksi tilanteen tekee se, että erityisesti vihurirokko ja sikotauti voidaan sairastaa myös ilman oireita, jolloin epidemia saatetaan havaita vasta sekundaaritapausten perusteella. Tänä vuonna Suomessa on todettu yksi sikotauti- ja yksi vihurirokkotapaus, joiden tartuntalähdettä ei ole pystytty jäljittämään.

Tärkein keino uhkan torjumiseksi on onnistua pitämään rokotusmyöntyvyys hyvänä ja rokotuskattavuus korkeana. Tämän vuoksi muun muassa seurataan vasta-aineiden esiintyvyyttä väestössä. Tutkimukset siitä, antaako lapsuudessa annettu rokotus todella elinikäisen suojan, ovat käynnissä.

Lisäksi mahdollisten tapausten toteamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jokainen MPR-tautiepäily on syytä varmistaa laboratoriossa. KTL:n Virusrokotelaboratorio tutkii tällaiset näytteet maksutta. (Tiedustelut: KTL, Virusrokotelaboratorio, puh. 09-47448366)
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon