Terveysseurannassa tarvitaan ajoittain kiintopisteitä, joiden kohdalla väestön terveys, sairaudet, hoidontarve ja toimintakyky on selvitetty monipuolisesti ja tarkasti. Niiden avulla voidaan myös arvioida keveämmin menetelmin (esim. kyselyin, haastatteluin) mutta useimmin toteutettavien seurantojen luotettavuutta. 

Terveys 2000 tutkimuksen rahoittajiksi ja toteuttajiksi koottiin laaja konsortio. Siihen kuuluivat KTL:n lisäksi Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kuntien eläkevakuutus, sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes, Suomen hammaslääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Tilastokeskus, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, UKK-instituutti, Valtiokonttori ja Valtion työsuojelurahasto sekä useiden yliopistojen tutkijat.
 

Koko maan kattava tutkimus

Tutkimus kohdistui 80 eri alueella kaikkiaan 10 000 aikuiseen, jotka olivat edustava otos 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Iältään 18-29 vuotiaille tehtiin terveyshaastattelu ja kyselyitä. 30-vuotiaille ja vanhemmille tehtiin haastattelu ja terveystarkastus. Henkilöille, jotka eivät päässeet tutkimuspaikalle pyrittiin tekemään terveystarkastus kotona tai laitoksessa. Tilastokeskuksen haastatteluorganisaation yli 160 haastattelijaa tekivät kotiterveyshaastattelut. KTL:n viisi kenttäryhmää, kussakin 16-17 henkilöä, tekivät terveystarkastukset. Melko tavanomaisten mittauksien ja verinäytteiden ohella terveystarkastukseen kuului perusteellinen lääkärin kliininen tutkimus, hammaslääkärin kliininen tutkimus ja ortopantomografiatutkimus, useita toimintakykytutkimuksia (mm. näkö, kuulo, kognitiivinen toimintakyky, reaktioaika, niveltoiminta, kävelynopeus, tasapaino) sekä psykiatrinen haastattelu (CIDI). Tutkimus onkin monipuolisin Suomessa tai missään maailmassa tehty edustavan väestönäytteen terveystarkastus. Esimerkiksi ortopantomografia, aistien toiminta ja toimintakyky tutkittiin nyt valtakunnallisesti ensimmäisen kerran ja lääkärin ja hammaslääkärin kliiniset arviot hankittiin Suomessa toisen kerran.
 

Hyvin onnistunut

Tutkimus onnistui suomalaisen mittapuun mukaan hyvin ja kansainvälisen mukaan loistavasti. Haastatteluun osallistui 88 prosenttia otoksesta ja terveystarkastukseen kotitarkastus mukaan lukien 85 prosenttia. Jos otetaan huomioon myös täydentävät puhelinhaastattelut ja kyselyt saatiin ainakin osa tiedoista 93 prosentilta. Nämä luvut ovat hieman pienempiä kuin 20 vuotta sitten Mini-Suomi-tutkimuksessa mutta paljon suurempia kuin useimmissa suomalaisissa tutkimuksissa. Hyvä osallistumisprosentti on välttämätöntä etenkin tutkittaessa toimintakykyä heikentäviä sairauksia ja toimintakyvyn vajavuuksia.