Yleinen huoli väestön hyvinvoinnista ja mielenterveydestä ei nojaa mihinkään tutkittiin tietoon, joka osoittaisi, että suomalaiset voisivat muita huonommin tai entistä kehnommin. Päinvastoin, monet asiat ovat kehittymässä mielenterveyden osalta parempaan suuntaan.

Myönteistä psyykkisen hyvinvoinnin kehitystä kuvaa itsemurhakuolleisuuden jatkuva lasku vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2000 Suomessa tehtiin yhteensä 1 165 itsemurhaa (22.5 per 100 000 as.), joista miesten tekemiä oli 873 (34.6) ja naisten 292 (11.0). Itsemurhakuolleisuus on laskenut pitkään jatkuneen nousun jälkeen kymmenen vuoden aikana neljänneksellä yli 40 vuoden takaiselle tasolle. Todennäköisin yksittäinen syy myönteiselle kehitykselle on itsemurhien keskeisen riskitekijän, masennuksen, havaitsemiseen ja hyvään hoitoon kiinnitetty huomio. Samanaikaisesti masennus on kuitenkin noussut sairaslomien, eläkkeiden ja lääkkeiden käytön erääksi tärkeimmäksi syyksi.
 

Vakava työuupumus aika vähäistä

Terveys 2000 tutkimuksessa tutkittiin suomalaisen väestön stressi- ja masennusoireita, työuupumusta ja myös varsinaista kliinistä depressiota. Tämän tutkimuksen antama kuva väestön mielenterveydestä ei tuonut muita suuria yllätyksiä kuin kuvan mielenterveyden stabiiliudesta. Stressioireet (General Health Questionnaire, 12 kysymystä) jakautuivat aivan samalla tavalla kuin 20 vuotta aiemmin Mini-Suomi tutkimuksessa. Tulosten perusteella voidaan otaksua, että neljä viidesosaa väestöstä (80%) oirehtii psyykkisesti vain vähän tai ei lainkaan. Lievää työuupumusta ilmaisi joka neljäs työelämässä oleva. Vakavan työuupumuksen määrä oli vain 2-6 prosenttia tässä 30-64 vuotiaiden ikäryhmässä. Uupumus painottui selvästi työelämän loppujaksolle. 

Terveys 2000:ssa tutkituille tehtiin erikseen diagnostinen haastattelu mielenterveyden häiriöiden yleisyyden määrittämiseksi. Edeltäneen vuoden aikana tutkituista viisi prosenttia oli kärsinyt vakavasta masennustilasta. Tulos on sekä muihin suomalaisiin tutkimuksiin että kansainvälisiin väestötutkimuksiin verrattuna odotusten mukainen. Naisilla depression esiintyminen oli lähes kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä.

Tutkimuksessa voitiin kerätä myös ensimmäistä kertaa Suomessa edustavalla väestöotoksella diagnostiseen haastattelututkimukseen perustuva tieto alkoholiriippuvuuden (alkoholismin) yleisyydestä. 30-64vuotiailla miehillä alkoholismia oli noin kahdeksalla prosentilla ja naisilla alle kahdella prosentilla. Tämäkin tulos on odotusten mukainen ja vastaa länsimaista saatuja tuloksia. Huolestuttavaa kuitenkin on, että alkoholin käyttöön liittyvä kuolleisuus on noussut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Lähivuosina edessä on lisäksi alkoholin kulutuksen voimakas kasvu terveyshaittoineen.
 

Palveluja liian vähän

Ongelmien yleisyydestä huolimatta mielenterveyspalvelujen saatavuudessa ja käytössä on edelleen ilmeisiä puutteita. Terveys 2000 tutkimuksessa haastatelluista kuusi prosenttia oli käyttänyt terveyspalveluja mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Odotusten mukaisesti naiset etsiytyivät avun piiriin lähes kaksi kertaa miehiä useammin.

Terveys 2000 tutkimuksessa tutkittiin erikseen myös 18-29vuotiaiden mielenterveyttä. Tuloksia tutkimuksen tästä osasta ei ole vielä käytössä. Muista suomalaista tutkimuksista tiedetään, että mielenterveyden ongelmia esiintyy jo alle kouluikäisten keskuudessa noin joka kymmenennellä lapsella. Nuoruusvuosien aikana häiriöiden määrä lisääntyy edelleen ja nousee aina aikuisten tasolle. Tähän kehityksen tulisi voida puuttua tutkitun ja pätevän tiedon avulla. Erityisesti tämä koskee moniongelmaisia nuoria ja heidän lisääntyvää päihteiden käyttöään tupakasta, huumekokoiluihin ja aina suonensisäisten huumeiden käyttöön asti. 

Tarvitaan kipeästi myös pitkäaikaisia seurantatietoja mielenterveyshäiriöiden synnystä, kehityksestä ja ennusteesta. Terveys 2000 tutkimus antaa tähän erinomaisen hyviä mahdollisuuksia.