Toimintakyky parantunut

 

Toimintakyky parantunut

Päivi Sainio, tutkija
Seppo Koskinen, ylilääkäri
Arpo Aromaa, tutkimusprofessori 
ja Terveys 2000 tutkimuksen toimintakykytyöryhmä
KTL, Terveyden ja toimintakyvyn osasto
paivi.sainio@ktl.fi

Suomalaisten toimintakyky on parantunut viimeisten 20 vuoden aikana. Myönteinen kehitys on seurausta toiminnanvajavuuksia aiheuttavien sairauksien vähenemisestä ja hoidon tehostumisesta sekä elinolojen paranemisesta. Valtaosalla alle 65-vuotiaista on varsin hyvä toimintakyky, mutta tätä vanhemmilla ja erityisesti 75. ikävuoden jälkeen aistien toiminnan vajavuudet ja vaikeudet kognitiivista ja fyysistä toimintakykyä edellyttävissä suorituksissa yleistyvät selvästi.

Toimintakykyä ja sen edellytyksiä kartoitettiin Terveys 2000 -tutkimuksessa hyvin monipuolisesti haastattelun, kyselyjen sekä mittausten avulla. Tutkimuskohteita olivat mm. liikkumiskyky, ala- ja yläraajojen sekä selän toi-min-nat, näkö, kuulo, tasapaino, reaktionopeus, kognitiivinen kyvykkyys, sosiaalinen toi-min-takyky, arkitoimista suoriutuminen, työkyky sekä avun, apuvälineiden ja kuntoutuspalvelujen tarve ja käyttö. 
 

Työikäisillä hyvä näkö ja kuulo


Vain muutamalla prosentilla työikäisistä oli heikentynyt näkö (omien lasien kanssa tutkittuna). Eläkeiässä, erityisesti 75. ikävuoden jälkeen näkövaikeudet yleistyivät selvästi. Sokeita tai vaikeasti heikkonäköisiä oli 12 prosenttia 85 vuotta täyttäneistä. Kuulovaikeudet olivat niinikään melko harvinaisia alle 65-vuotiailla, mutta sitä vanhemmista lähes joka toisen kuulo oli heikentynyt. 
 

Iäkkäillä muistiongelmia


Sanojen mieleen painaminen ja muistaminen heikkeni iän mukana selvästi. 3044-vuotiaat oppivat kymmenestä sanasta keskimäärin yhdeksän, 6574-vuotiaat seitsemän ja 85 vuotta täyttäneet viisi sanaa. Opittujen sanojen muistissa säilyminen heikkeni erityisesti 65. ikävuoden jälkeen: 6574-vuotiailla säilymisprosentti oli keskimäärin 77 ja 85 vuotta täyttäneillä enää 56. Alle 80 prosentin tulos voi herättää epäilyn muistiongelmista. Muistitehtävät sujuivat naisilta yleensä paremmin kuin miehiltä, tosin ero tasoittui eläkeiässä sanojen mieleen palautuksessa. 
 

Suuri osa eläkeikäisistä nousee portaat vaikeuksitta 


Portaiden nousemisessa tai puolen kilometrin kävelemisessä työikäiset eivät juuri kokeneet vaikeuksia. Eläkeiässä liikkuminen alkoi tuottaa enemmän ongelmia, erityisesti 75. ikävuoden jälkeen. Puolella 85 vuotta täyttäneistä oli vaikeuksia jo asunnossaan liikkumisessa, portaiden nousemisesta selvisi vaikeuksitta tämän ikäisistä enää neljännes ja puolen kilometrin kävelystä harvempi kuin joka viides. Kävelynopeuden hidastuminen iän mukana heikentää selviytymistä muun muassa liikenteessä: suojatien ylittämisessä vihreän valon aikana on vaikeuksia iäkkäimmistä jopa kahdella kolmasosalla, jolla kävelynopeus oli hitaampi kuin 0,8 m/s. 
 

Monet tarvitsevat apua arkitoimissa 


Pukeutumisessa ja peseytymisessä oli vaikeuksia lähes puolella 85 vuotta täyttäneistä, kun valtaosa alle 75-vuotiaista koki selviytyvänsä näistä perustoimista ongelmitta. Varpaankynsien leikkaamisessa oli hankaluuksia kolmasosalla eläkeikäisistä. Raskas siivoustyö tuotti vaikeuksia tai oli mahdotonta joka viidennelle tutkitulle, eläkeikäisistä naisista jopa 60 prosentille. Kaupassa asioiminen vaikeutui myös selvästi iän mukana. Arkisten toimintojen vaikeutuminen erityisesti iäkkäimpien keskuudessa on nähtävissä avuntarpeen yleisyydessä: runsaat neljä viidesosaa 85 vuotta täyttäneistä laitosten ulkopuolella asuvista henkilöistä sai toimintakykynsä heikkenemisen vuoksi apua, naisista huomattavampi osa kuin miehistä. 
 

Entistä useampi omatoiminen


Haastatteluun ja kyselyyn perustuvien osoittimien mukaan suomalaisten toimintakyky on kohentunut 20 vuodessa selvästi, ainakin 85. ikävuoteen saakka. Iäkkäistä entistä suurempi osa selviytyy vaikeuksitta omatoimisuuden edellytyksenä olevista jokapäiväisistä tehtävistä tai liikkumiskykyä edellyttävistä toimista. Monissa toiminnoissa, esimerkiksi raskaassa siivoustyössä muutos on erittäin huomattava: vaikeuksia kokevien osuus on pienentynyt miehillä 33 prosentista 14:ään ja naisilla 51:stä 22 prosenttiin. 

Myönteinen kehitys johtuu osittain elinolojen paranemisesta ja suoriutumisen vaatimuksien muuttumisesta, mutta myös siitä, että toiminnanvajavuuksia aiheuttavat sairaudet ovat vähentyneet ja niiden hoito on tehostunut. Sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä elinoloja edelleen kehittämällä voidaan tulevaisuudessakin edistää toimintakyvyn myönteistä kehitystä. Jos väestön toimintakyky edelleen paranee, terveys- ja sosiaalipalvelujen tarve voi kasvaa ennakoitua vähemmän.

Kuva 1: Puolen kilometrin kävelystä vaikeuksitta suoriutuvien osuus (%)

Kuva 2: Eräistä toiminnoista vaikeuksitta selviytyvien ikävakioitu osuus (%) 65 vuotta täyttäneillä tutkituilla
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon