Miesten päivittäistupakointi väheni merkittävästi tutkimuksen aikana (1978-2001). Naisilla taas tupakointi yleistyi vuosina 1978-1989, mutta ei enää 1990-luvulta vuoteen 2001 tultaessa. 

Ruokatottumukset muuttuivat ravintosuositusten mukaiseen suuntaan. Vihanneksia päivittäin syövien ja rasvatonta maitoa juovien osuudet lisääntyivät. Leipärasvana käytettiin yleisimmin kevytlevitettä tai margariinia. Alkoholinkäyttö lisääntyi ja raittiiden osuus väheni. Alkoholijuomista oluen, viinin ja siiderin kulutus kasvoi.

Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen lisääntyi. Miesten työmatkaliikunta taas väheni vuosina 1979-1989, mutta lisääntyi 1990-luvun alkupuolella. Naisilla työmatkaliikunta väheni 1979-2001, mutta oli kuitenkin yleisempää kuin miesten työmatkaliikunta. Ylipainoisten miesten ja naisten osuus on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana. 
 

Elintavat edelleen yhteydessä koulutustasoon

Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat kasvaneet. Alimmassa koulutusryhmässä oli enemmän päivittäin tupakoivia kuin ylimmässä. Vaikka naiset keskimäärin polttavat vähemmän kuin miehet, alimman koulutusryhmän naisista tupakoi useampi kuin ylimmän koulutusryhmän miehistä.

Terveellisissä ruokatottumuksissa koulutusryhmien väliset erot ovat pienentyneet. Kuitenkin terveelliset ruokatottumukset eivät olleet kahdessa alimmassa koulutusryhmässä yhtä yleisiä kuin ylimmässä koulutusryhmässä. Alemmissa koulutusryhmissä ylipainoisuus oli yleisempää kuin ylimmässä koulutusryhmässä. Runsaahkosta alkoholinkäytöstä raportoitiin useammin ylemmissä koulutusryhmissä.
 

Tupakointi vuonna 2001

Vuonna 2001 miehistä 29 prosenttia (vuonna 2000 27%) tupakoi päivittäin ja naisista 20 prosenttia (vuonna 2000 samoin). Noin kuusi prosenttia tupakoi satunnaisesti. 15-24 -vuotiaiden tilanne on ongelmallinen. Miehistä poltti päivittäin 31 prosenttia, satunnaisesti yhdeksän prosenttia ja naisista vastaavasti 23 prosenttia ja 13 prosenttia. Työssäkäyvien suomalaisten altistuminen tupakansavulle on pysynyt jatkuvasti samalla merkittävästi alemmalla tasolla vuoden 1995 tupakkalain jälkeen: tupakoimattomista kuusi prosenttia on vähintään tunnin työpaikallaan tupakansavussa. 
 

Ruokatottumusten myönteinen kehitys jatkui vuonna 2001

Rasvaisen maidon, rasvaisten juustojen ja voin käyttö ovat jatkuvasti vähentyneet. Kasviöljyn käyttö ruoan valmistuksessa on yleistynyt. Alkoholinkulutus on pysynyt 1990-luvulla saavutetulla korkealla tasolla. Vapaa-ajan liikunta on yleistä, 60 prosenttia miehistä ja 64 prosenttia naisista ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. Miesten työmatkaliikunta väheni vuodesta 2000.

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) tutkimuksessa on seurattu väestön elintapoja vuodesta 1978. Joka kevät toteutettuun postikyselyyn on vastannut yhteensä 92 846 suomalaista (vastausaktiivisuus 75%). Hyvän vastausprosentin ansiosta tulokset kuvaavat luotettavasti elintapojen pitkän aikavälin muutoksia sekä niihin liittyviä tekijöitä. Vuoden 2001 tulokset perustuvat 3 469 15-64-vuotiaan henkilön vastauksiin (vastausaktiivisuus 70%).

Kirjallisuutta: 
Helakorpi S., Patja K., Prättälä R., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2001. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2001.