Japanin enkefaliitti suomalaisella - tartunta Pekingistä

 

Japanin enkefaliitti suomalaisella - tartunta Pekingistä

Heli Siikamäki, osastonlääkäri
HYKS, Infektiosairauksien klinikka, Auroran sairaala

Suomalainen keski-ikäinen mies oli työnsä takia joutunut matkustamaan laajalti Aasiassa kaupungeissa ja maaseudulla sairastumistaan edeltävän vuoden ajan. Hän muutti perheineen 1.8.2001 Kiinaan. Asunto sijaitsi ulkomaalaisten asuinaluella maaseudulla noin 30 km Pekingistä. Läheisyydessä oli maanviljelystä. Potilas ei ollut saanut rokotusta Japanin enkefaliittia vastaan. Potilas kävi Singaporessa 20.8., jossa viipyi yhden yön. Hän sairastui äkillisesti Shanghaissa 2.9. heti sinne tultuaan ja palasi seuraavana päivänä takaisin Pekingiin. Hän oksenteli, seuraavana päivänä alkoi kova päänsärky ja 4.9. hän hakeutui sairaalaan. Seuraavana iltana potilas meni sekavaksi ja 6.9. yleistila romahti ja nousi korkea kuume. Seuraavana päivänä potilas meni tajuttomaksi ja hänelle ilmaantui hengitysvaikeuksia. Saman päivän aikana hänet siirrettiin hengityskoneessa ambulanssilentokoneella tehohoitoyksikköön Hong Kongiin. 8.9. otettiin Japanin enkefaliitin vasta-aineet, joiden vastaus oli positiivinen. Suomessa noin 9 kuukautta myöhemmin otetun vasta-ainetutkimuksen tulos tuki diagnoosia. Tehohoitojaksoon liittyi useita komplikaatioita. Potilas siirrettiin ambulanssilentokoneella Suomeen23.9.. Hän oli tehohoidossa 9.10. saakka, minkä jälkeen neurologisella vuodeosastolla vielä noin neljä kuukautta. Tämän jälkeen hän on ollut kuntoutuksessa, joka jatkuu edelleen. Potilas on ensimmäinen Suomessa varmennettu Japanin enkefaliittitapaus.
 

Maaseudun hyttysistä

Japanin enkefaliitin aiheuttaa flavivirus, jota Culexhyttyset levittävät ihmisestä toiseen. Culexhyttyset pistävät iltapäivisin ja öisin. Ne viihtyvät maaseudulla, esim. riisipelloilla, mutta myös kaupunkien laitamilla. Siat ja linnut toimivat väli-isäntinä. Tautia esiintyy Aasiassa Intiasta itään 17. leveyspiirin pohjoispuolella sadeaikana (toukokuusta lokakuuhun) epidemioina ja 17. leveyspiirin eteläpuolella ympäri vuoden.

Endeemisen alueen väestön vasta-ainetutkimusten perusteella Japanin enkefaliittivirustartunta on varsin yleinen, mutta vain hyvin pieni osa tartunnoista johtaa enkefaliittiin. Tartunnasta seuraa oireinen neurologinen tauti alle 1/250 tapauksessa. Toisaalta virus on Kaakkois-Aasian tärkein enkefaliitin aiheuttaja. Pekingissä viisi prosenttia lasten virusenkefaliiteista on Japanin enkefaliittiviruksen aiheuttamia.

Japanin enkefaliitin itämisaika on 5-16 vuorokautta. Kuumevaiheeseen voi liittyä päänsärkyä, kurkkukipua, yskää, oksentelua ja ripulia. Muutama päivä sen jälkeen ilmaantuu neurologisia oireita kuten aivokalvoärsysystä, sekavuutta, velttohalvaus, kouristuksia ja tajunnan tason lasku. Kuolleisuus on 30-40 prosenttia, eloon jäävistä puolelle jää pysyviä neuropsykiatrisia oireita. 
 

Harvoin turisteilla

Kirjallisuudessa on kuvattu 1978-1992 vain 24 Japanin enkefaliittitapausta matkailijoilla. Näistä vain pari oli turisteja, muiden tropiikissa oleskelu liittyi työhön. Pohjoismaissa on todettu 1994-2001seitsemän Japanin enkefaliittitapausta. Kolme tartunnoista oli saatu Balilta, kaksi Thaimaasta ja kaksi Filippiineiltä. Kolme potilaista kuoli, kahdella oli vakavia ja yhdellä lievempiä neurologisia vaurioita. Vain yksi toipui ilman jälkiseurauksia. Kenelläkään potilaista ei ollut Japanin enkefaliittirokotusta. Nykyisin Japanin enkefaliittia on raportoitu myös Aasian suurista kaupungeista kuten Colombosta, Shanghaista, Beijingistä, Bangkokista ja Hong Kongista. Thaimaasta on raportoitu tapauksia maan pohjoisosista ja Phuketin pohjoispuolelta turistialueelta. Kesäkuussa 2002 raportoitiin ruotsalaisen miehen saaneen Japanin enkefaliitin kahden viikon turistimatkalta Phuketista. Turistin riski saada Japanin enkefaliitti on kuitenkin äärimmäisen pieni, kaikkiaan sen arvioidaan olevan noin 1/miljoona matkustajaa endeemisellä alueella. Jos oleskellaan maaseudulla taudin esiintymisaikaan, riskiksi on arvioitu 1/5000-1/20 000 matkailijaa viikossa.

Japanin enkefaliittia vastaan käytössä on inaktivoitu rokote, jonka perusrokotussarja koostuu kolmesta annoksesta päivinä 0, 7 ja 30. Aikataulun vaatiessa rokotukset voidaan antaa päivinä 0, 7 ja 14, mutta suojateho ei ole yhtä hyvä. Kolmas annos pitäisi antaa ainakin 10 vuorokautta ennen matkalle lähtöä. Haittavaikutusriskin takia rokotetun tulisi olla rokotuksesta 10 vuorokautta alueella, jolla lääkärinhoitoa on saatavilla. Tarvittaessa tehosterokotus annetaan kolmen vuoden välein. Rokotteesta on raportoitu yliherkkyysreaktioita: nokkosrokkoa, pyörtymistä ja hengitysvaikeuksia, jotka voivat alkaa rokotuksesta muutamasta minuutista kahteen viikkoon. 
 

Rokotus pitkään viipyville

Rokotusta suositellaan niille, jotka suunnittelevat yli kuukauden mittaista oleskelua endeemisten alueiden maaseudulla taudin esiintymisaikaan Kaakkois-Aasiassa Intiasta itään. Myös lyhyempiä matkoja varten kannattaa maaseudulle menijöille harkita rokotetta, jos matka suuntautuu endeemiselle alueelle epidemia-aikaan. 

Kun otetaan huomioon taudin inkubaatioaika, suomalaispotilas oli saanut tartunnan joko Singaporesta tai todennäköisemmin Pekingistä. Tämä tapaus ei anna aihetta rokotussuositusten muuttamiseen, mutta se on muistutus siitä, että rokotus on aiheellinen, jos asutaan endeemisellä alueella, vaikkakin suurkaupungissa. Käytännössä esikaupungin asuinalue voi olla maaseutua ja pidempään oleskellessa usein matkustellaan myös maaseudulla. Lyhyillä turistimatkoilla rokotetta ei edelleenkään tarvita. Hyttysen pistoilta suojautuminen vähentää merkittävästi Japanin enkefaliitin ja samalla malarian ja Dengue-kuumeen riskiä.

Kirjallisuutta:
Meurman O, Siikamäki H, Kyrönseppä H. Japanin enkefaliitti. Kirjassa: Eskola J, Huovinen P, Valtonen V, toim. Infektiosairaudet, 2., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1998:317-318.

Shlim D R, Solomon T. Japanese Encephalitis Vaccine for Travelers: Exploring the Limits of Risk. Clin Inf Dis 2002;35:183-8.

Lindquist L. Japanese encephalitis. Abstrakti. 3rd Scandinavian Forum for Travel Medicine, Kööpenhamina 22.-23.5.2002.

Svefors J. Svenskt fall av japansk B-encefalit efter semesterresa till Thailand. EPI-aktuellt. 2002;1: Nro 23:1-2.

Japanin aivotulehdus. Kirjassa: Nohynek H, Heinäsmäki T, Kiiski P, Pekkanen E, toim. Matkailijan terveysopas 2002. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2002.
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon