Masennuksen esiintyvyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä on viime aikoina saatu merkittävästi tutkimustietoa. Sen sijaan vähemmän on tutkittu nuorena koettujen masennusoireiden ennustemerkitystä aikuisuuden masennukselle. Aikaisemmin ns. normaaliin nuoruusiän kehitykseen katsottiin kuuluvaksi voimakkaitakin mielialavaihteluja ja heikentynyttä toimintakykyä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on  saatu aikaisempaa enemmän tutkimustietoa nuorena koettujen masennusoireiden pysyvyydestä ja huonosta ennustemerkityksestä aikuisuuden sairastuvuudelle. 

Suomalaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin, ennustavatko 16 vuoden iässä koetut psyykkiset oireet ja käytösongelmat masennusta 22 vuoden ikäisenä. Tutkimukseen osallistui 887 tyttöä ja 761 poikaa. Tiedot koottiin nuoruusiässä koululuokassa kyselylomakkeilla ja varhaisaikuisuudessa postikyselylomakkeilla. 16-vuotiailta kartoitettiin laajasti heidän käsityksiään omasta terveydestä, itsetunnosta, koulumenestyksestä, lainrikkomuksista, ystävyyssuhteista ja perhesuhteista. 

Tutkimustulosten mukaan tytöistä 13 prosenttia ja pojista 9 prosenttia kärsi varhaisaikuisuudessa masennuksesta (S-BDI). Nuoruusiässä koetut masennusoireet ennustivat sekä tytöillä että pojilla masennusta 22-vuotiaina. Masentuneet tytöt kärsivät huonosta itsetunnosta sekä kokivat koulumenestyksensä huonoksi. Masennuksen riskissä olevat nuoret pojat taas oirehtivat enemmän ulospäin näkyvin oirein. Masentuneet pojat olivat 16-vuotiaina tehneet lainvastaisia tekoja, heillä ei ollut ystäviä ja he kokivat kodin ilmapiirin huonoksi. 

Tutkimustulokset vahvistavat viimeaikaisia löydöksiä nuoruusiän psyykkisen oirehdinnan ennustemerkityksestä aikuisuuden psyykkisille ongelmille. Masennuksen riskissä olevien nuorten tunnistaminen ja ennaltaehkäisevien toimien kohdentaminen tähän joukkoon on tärkeää sekä ajankohtaisen että myöhemmän hyvinvoinnin ja toimintakyvyn turvaamiseksi. 

Lähteet: 
Aalto-Setälä T, Marttunen M, Tuulio-Henriksson A, Poikolainen K, Lönnqvist J. Depressive symptoms in adolescence as predictors of early adulthood depressive disorders and maladjustment. Am J Psychiatry 2002;159:1235-1237. 
 
Lewinsohn P, Gotlib IH, Seeley JR. Adolescent psychopathology: IV. Specificity of psychosocial risk factors for depression and substance abuse in older adolescents. J Am Acad Child Psychiatry 1995;34:1221-1229. 

Pelkonen M, Marttunen M, Aro H. Risk for depression: a 6-year follow-up of Finnish adolescents. J Affect Disord 2002, painossa. 

Pine DS, Cohen E, Cohen P, Brook J. Adolescent depressive symptoms as predictors of adult depression: moodiness or mood disorder? Am J Psychiatry 1999;156:133-135.