Suomalaisten kolesterolitasot ovat laskeneet merkittävästi vuodesta 1972 vuoteen 1997. Pohjois-Karjalassa, missä miehet johtivat maailman sydäntautikuolleisuustilastoja 1970-luvun vaihteessa, miesten kokonaiskolesteroli laski 25 vuodessa merkittävästi. Viimeisen viiden vuoden aikana kolesterolitasot eivät ole Suomessa enää laskeneet, pikemminkin hieman nousseet. Nousua on havaittavissa etenkin alle 45-vuotiailla. Yleisesti ottaen kansantautiemme riskitekijöiden alueelliset erot ovat vuosikymmenten aikana tasoittuneet.

Rasvojen kokonaiskulutuksen osalta suomalaiset ovat lähes suositellulla tasolla, mutta tyydyttyneiden rasvojen osuus on edelleen huomattavan suuri. Noin puolet ravinnon rasvoista on tyydyttynyttä rasvaa, eikä sen osuus ole viimeisen viiden vuoden aikana enää laskenut. Suurin osa siitä saadaan edelleen juustoista, liharuuista, leivonnaisista, maidosta sekä voista ja voi-kasviöljyseoksista. 

Tupakointi on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Suurinta kasvu on ollut 2534-vuotiailla miehillä. Koulutuserot näkyvät selvästi tupakointitottumusten muutoksessa. Vähän koulutettujen tupakointi on selvästi lisääntynyt, mutta paljon koulutettujen tupakoivien määrä ei ole viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut, joten aiemmat sukupuolien väliset erot ovat edelleen kaventuneet. Nyt vähän koulutetuista naisista tupakoi jo yhtä suuri osuus kuin keskikoulutetuista miehistä. 

Väestön ylipaino lisääntyy edelleen. Miesten ylipaino on lisääntynyt tasaisesti viimeisen 30 vuoden ajan. Naisten ylipaino väheni 1970-luvulla, mutta on sen jälkeen hitaasti noussut. Myös ylipainon lisääntymisessä on selviä eroja eri ikäryhmissä ja koulutusluokissa. Kehon painoindeksi on kasvanut eniten alle 45-vuotiailla. Ainoastaan paljon koulutettujen naisten kehon painoindeksi ei ole viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut. Yksi merkittävä sydäntautien riskitekijä eli verenpaine on suomalaisilla kuitenkin edelleen laskenut. 

Riskitekijöiden laskun pysähtyminen voi ennustaa sairastuvuuden ja kuolleisuuden lisääntymistä. Uusimpien tilastojen mukaan sydäntautikuolleisuus suomalaisilla miehillä ei ole vielä kääntynyt nousuun, mutta tämän päivän nuorten ikäryhmien epäterveelliset elämäntapavalinnat tulevat näkymään tilastoissa vasta vuosien kuluttua.

Tulokset antavat aihetta terveydenedistämistyön ja strategioiden uudelleen arviointiin. Tämän hetkinen terveysvalistus ei ole tavoittanut nuorten aikuisten ikäluokkaa. Ennaltaehkäisytyö on jäänyt terveydenhuollossa laman jalkoihin. On ehkä liikaa kuviteltu, että myönteinen kehitys jatkuu omalla painollaan. Tarvitaan uusia keinoja ja terveysviestejä, jotka on kohdennettu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille.