Epidemioita aiheuttaneet virukset poikkeavat toisistaan eivätkä siis ole samaa alkuperää. Toistaiseksi vain suhteellisen pieni osa huumeiden käyttäjistä on saanut tartunnan. Nopeat ja tehokkaat ehkäisytoimet heidän keskuudessaan voisivat pysäyttää epidemiat niin, ettei Afrikan kaltaista tilannetta pääsisi syntymään. Ruisikutettavien huumeiden käyttäjiä arvioidaan yksin Venäjällä olevan 2.5 miljoonaa. Jos heistä suurin osa saa tartunnan, epidemia vyöryy valtaväestöön suurella voimalla. Toisaalta esimerkiksi Suomessa tartunnan on saanut ehkä alle viisi prosenttia huumeiden käyttäjistä ja epidemian leviäminen heistä muun väestön keskuuteen on paljon pienempi uhkatekijä, vaikka tartuntoja huumeidenkäyttäjien seksipartnereiden keskuudessa tuleekin esiintymään. Prostituutioon liittyvä tartunnan riski lienee jatkossa nykyistä merkittävämpi suomalaisten kannalta. 
 

Tapahtumien kulku 

Venäjän epidemia ei ole yhtenäinen, vaan se koostuu paikallisista epidemioista. Ensimmäiset olivat Kalinigradissa ja Irkutskissa, sittemmin Samarassa, Moskovassa, Pietarissa ja niitä ilmenee yhä uusissa paikoissa. Epidemian kulku noudattaa tiettyä kaavaa. Ensimmäiseksi huumeiden tarjonta ja käyttäjien määrä lisääntyy. Tässä vaiheessa riskikäyttäytyminen on yleistä, koska vaaraa ei ymmärretä tai sitä ei oteta huomioon. Veriteitse tarttuvien virushepatiittien määrä kasvaa ja paikallisia hepatiittiepidemioita esiintyy nuorten keskuudessa. Tätä valmistelevaa vaihetta saattaa kestää vuosia. Sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta, alkaa nopeasti leviävä HIV-epidemia, joka lyhyessä ajassa tartuttaa huomattavan osan ruiskuhuumeiden käyttäjistä. Myös Latvian, Viron ja Helsingin epidemiat ovat noudattaneet samaa kehityskulkua.

Samantapaisia epidemioita esiintyi monissa läntisen Euroopan suurkaupungissa 1980-luvulla. Pahimmillaan jopa yli puolet huumeiden käyttäjistä saattoi saada HIV-tartunnan. Tilanne on niissä vähitellen parantunut, paljolti huumeiden käyttäjien parissa tehdyn ehkäisevän työn ansiosta, mutta myös huumeiden käyttötavat ovat muuttuneet. 
 
Yhteiskunnallinen murros on varmasti vaikuttanut huumeiden käytön lisääntymiseen Venäjällä ja Baltian maissa. Se on heijastunut varsinkin nuorison elämään näköalattomuutena, työttömyytenä ja yleisen elämäntyylin ja ihanteiden muuttumisena. Kansainvälisellä huumekaupalla on varmasti ollut myös osansa huumeiden käytön lisääntymisessä. Venäjän viranomaiset puhuvat narkomafiasta, jonka hyökkäyksen kohteeksi heidän maansa on joutunut. Huumeiden hintojen tarkoitushakuinen vaihtelu ja tehokkaat markkinointikeinot turvaavat huumekaupan otteen koukussa oleviin käyttäjiin. Myös heidän määränsä lisäämiseen on tehokkaita tapoja: huumekoukussa oleva käyttäjä, joka saa tarvitsemansa annoksen vain pystyessään hankkimaan uusia asiakkaita diilerille on varmasti maailman tehokkaimpia myyntimiehiä. 
 

Kaliningrad esimerkkinä

Hyvistä uutisista huolimatta HIV uhkaa Kaliningradia nyt kahdelta uudelta suunnalta: epidemian huippuvaiheessa tartunnan saaneet ovat alkaneet oireilla tautinsa takia merkkinä aids-vaiheen alkamisesta. Kaupunkiin on perustettu pari sataa uutta sairaansijaa, joita tarvitaan vakavasti sairaiden hoitamiseksi ja lähiaikoina edessä on tuhansien potilaiden rynnäkkö. Eikä heidän hoitamisensa ole suinkaan helppoa, useimmat käyttävät edelleen huumeita mikä haittaa tarvittavaa lääketieteellisen hoidon antamista. Tehokasta yhdistelmälääkehoitoa viruksen taltuttamiseksi ei ole saatavilla rahapulan takia, mikä taas vähentää motivaatiota hoidossa pysymiseen. 

Lisäksi näyttää ilmeiseltä, että tartunta on alkanut siirtyä kiihtyvällä vauhdilla huumeiden käyttäjistä valtaväestöön. Lopullinen lasku epidemiasta tulee olemaan suuri eikä tarvittavien resurssien synnyttämiseen ole vielä kunnollista suunnitelmaa. 
 

Samanlaista muuallakin

Virossa tartunnan on lyhyen ajan kuluessa saanut jo yli 2 000 henkilöä, ilmeisesti lähes kaikki ruiskuhuumeiden käytön välityksellä. Epiemia alkoi itäisessä Virossa mutta on sittemmin levinnyt Tallinnaan. Monet tartunnan saaneet rahoittavat huumeiden käyttöään myymällä seksipalveluja.. Ikäjakauma kertoo korutonta kieltään: lähes kolmannes on 15  19-vuotiaita ja suurin osa alle 25-vuotiaita. 

Viimeisin huono uutinen tulee Liettuasta, joka tähän saakka on sinnitellyt niiden maiden joukossa, missä tartuntoja on vähän eikä paikallisia epidemioita ole esiintynyt. Kuluvan vuoden keväällä paljastui yllättäen, että yli 200 vankia oli saanut HIV-tartunnan vankilassa ollessaan. Ja tartuntatapakin oli tuttu: ruiskujen ja neulojen yhteiskäyttö. Epidemia paljasti viranomaisille kuinka laajaa huumeiden käyttö vankilan sisällä on ja havahdutti heidät miettimään keinoja tartuntojen leviämisen estämiseksi. Vankilat ovatkin yhä merkittävämpi kansanterveydellinen uhka: vankilan olosuhteet levittävät sekä HIV- että tuberkuloositartuntoja, jotka sitten kylväytyvät muuhun väestöön vankien kotiuduttua.
 

Mitä pitäisi/voitaisiin tehdä

Tämä räätälöity vaikuttaminen ei tietenkään vähennä tarvetta tehdä aktiivisesti sellaista terveyden edistämistyötä, joka pyrkii torjumaan huumeiden käyttöä. Erityisesti nuorten elämäntaitoja pitäisi kehittää. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että huumeita kokeilevia on moninkertainen määrä koukussa oleviin verrattuna. Kokeilujen vähentäminen ja niiden tekijöiden eliminoiminen, jotka johtavat kokeilusta riippuvuuteen olisi asetettava ensisijaiseksi terveyden edistämisen tavoitteiksi. Yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja on haettava ja niiden vaikutuksia tutkittava. Lisäksi on tunnustettava myös geneettisten taipumusten ja sattumatekijöiden olemassa olo. Ihmisen vapaa tahto toimii loppujen lopuksi geneettisesti määräytyvien taipumusten ja sattumatekijöiden välisessä, joskus aika kapeassa maastossa. 
 
Huumeiden käyttäjiin kohdistetulla vaikuttamisella on selkeät tavoitteet. Estämällä neulojen ja ruiskujen yhteiskäyttöä estetään veriteitse tapahtuvat tartunnat, jakamalla kondomeja ja painostamalla kondomien käyttöön vähennetään seksiteitse tapahtuvia tartuntoja. Tukemalla huumeidenkäyttäjien pyrkimyksiä riippuvuutensa hallitsemiseen voidaan vaikuttaa muun muassa uusien käyttäjien rekrytointiin. 

Huumeiden käyttäjien keskuudessa tehtävä työ on poikkeuksellisen vaativaa ja edellyttää suurta ammattitaitoa ja erityisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Suomessa järjestettiin äskettäin tällaista työtä lähialueillamme tekevien henkilöiden työkokous, jossa yhteistä oppia pyrittiin kehittämään ja kokemuksia vaihtamaan. Kokouksella pyrittiin rohkaisemaan huumeiden käyttäjien keskuudessa työtä tekeviä työssään, joka vieläkin saa hyvin niukasti tukea virallisilta tahoilta tai kansalaismielipiteestä.