KTL:lle allergiatutkimusohjelma |
||
|
KTL, Terveyden ja toimintakyvyn osasto |
||
|
Allergioiden ja astman jatkuvaa lisääntymistä erityisesti teollistuneissa länsimaissa pidetään tällä hetkellä kiistattomana. Kansanterveyslaitoksen johdon ja tutkijoiden piirissä on parin viime vuoden aikana syntynyt vankka yksimielisyys siitä, että laitoksessa tulisi käynnistää erityinen allergiatutkimusohjelma, jossa laitoksen johto ja kiinnostuneet osastot samanaikaisesti panostaisivat voimavaroja allergia-, astma- ja inflammaatiotutkimukseen. KTL:n tulee lähivuosina pystyä osoittamaan vahvaa ja monipuolista tutkimustietoon perustuvaa allergioiden asiantuntemusta myös valtakunnan tason päättäjien tueksi. Laitoksessa aloitettiin vuoden 2002 huhti-toukokuussa kaksivaiheinen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on hankkia ja soveltaa uutta epidemiologiseen ja perustutkimukseen perustuvaa tietoa: (1) allergioiden ja astman esiintyvyydestä, (2) allergisen immuunivasteen ja reaktiotavan synnystä, patogeneesista ja säätelystä, (3) allergioiden ja astman ehkäisystä ja hoidosta ja (4) perimän ja elimistön mikrobiston sekä elinympäristön mikrobiston merkityksestä allergioissa. Ohjelmaa toteuttavat KTL:n viisi eri osastoa, TTO, ETEO, MIBO, YTOS ja MOLS. Kullakin näistä on lisäksi omat kotimaiset ja kansainväliset yhteistyöverkostonsa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Vallitsevan käsityksen mukaan ensimmäiset elinkuukaudet ja
vuodet ovat ratkaisevia allergisen reaktiotavan kehittymiselle. Vastasyntyneet
ovat atooppisia ja heidän immuunijärjestelmässään
on korostunut auttaja-T-solujen (Th) alaluokka Th2, mikä on ominaista
IgE-välitteisille allergioille. Th-solujen toisen pääluokan,
Th1-solujen toiminta liittyy pääasiassa solunsisäisten mikro-organismien
torjuntaan ja siten infektiopuolustukseen. Keskeinen kysymys allergian
synnyssä on, mitkä tekijät ohjaavat allergiaan altistavan
immuunistatuksen soluvälitteistä immuniteettia ohjaavaan Th1-suuntaan.
KTL:ssä käynnistetty tutkimus kohdistuu osin raskausaikaan, vastasyntyneisiin
ja lasten ensimmäisiin elinvuosiin. Aikuisväestöä tutkitaan
astman, allergioiden genetiikan ja mikrobiologian osalta. Allergian varhaisten
syntymekanismien tutkimus, kokeellinen ehkäisy ja hoito taas edellyttävät
sopivia koe-eläinmalleja ja niistä saatavaa tietoa.
Ohjelman osatTutkimusohjelman ensimmäisessä vaiheessa KTL seuraa syntymäkohorttitutkimuksissa allergioiden ilmaantumista, kehittymistä ja ehkäisyä ja selvittää epidemiologisissa tutkimuksissa muun muassa Suomen ja Venäjän välillä havaittujen allergiasairauksien esiintyvyyden erojen syitä. Syntymäkohorttien avulla selvitetään raskaudenajan ja varhaislapsuuden altisteiden merkitystä astman ja allergioiden synnyssä. Erityinen huomio kiinnitetään ravintoon ja mikrobeihin. Äskettän kehitetyn atooppisen kosketusihottuman ja astman koe-eläinmallin avulla selvitetään allergisen reaktiotavan syntymekanismeja, ehkäisyä ja syihin kohdistuvan spesifisen hoidon mahdollisuuksia. Rinnan koe-eläintutkimuksen kanssa selvitetään, mitkä allergiselle reaktiotavalle ominaiset immunologiset ja tulehdusta kuvaavat mittarit soveltuvat parhaiten ihmisiin kohdistuviin tutkimuksiin.Toteutus ja aikatauluOhjelman painopisteita vuosina 2002-2004 ovat immunologinen perustutkimus, epidemiologia, koe-eläinmallit, preventio, mikrobiologia ja ravinnon merkitys. Vuosina 2005-2007 jatketaan ensi vaiheen osa-alueitten tutkimusta soveltuvin osin ja ohjelman evaluaation perusteella tutkimus laajennetaan kattamaan myös genetiikkaa sekä syvennetään tutkimuksia mikrobien ja ravinnon osalta.Tutkimus on käynnistynyt eri osastoissa ja yksiköissä
suunnitelmien mukaisesti. Ohjelman koordinaattorina on Timo Palosuo (TTO)
ja eri osa-alueiden vastuullisina tutkijoina toimivat Ilkka Julkunen (MIBO),
Juha Pekkanen (YTOS), Aino Nevalalainen (YTOS), Erkki Vartiainen (ETEO)
ja Suvi Virtanen (ETEO).
|
||
|
|
||
|
|
||