Tietokoneet sopivat hyvin lääketieteellisen tiedon esittämiseen. Lääketieteellinen tieto liittyy myös moneen arkielämän tilanteeseen (matkailu, liikunta, eläkkeet, jne.), joten olemassa oleva verkkomateriaali on suosittu hakukohde. Lääketieteellisen tiedon esittä-miseen liittyy kuitenkin monia riskejä, sillä tiedon väärin ymmärtäminen voi aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä. 

Lääketieteellisten sivustojen käytettävyyttä on tutkittu hyvin vähän. Näiden sivustojen sisällön ymmärtä-minen on niiden käytön kannalta erityisen tärkeää. Ymmärrettävyys sisältää sisällön valinnan, sen sopivuuden ja kattavuuden, kielenkäytön ja valitut käsitteet. Ymmärrettävyyttä ei ole yleisesti käytetty käytettävyystekijänä. Muut käytettävyystekijät ovat käytön opittavuus, navigointi, sommittelu ja tyytyväisyys. Opittavuudella tarkoitetaan sivuston käytön oppimisen helppoutta. Mitä johdonmukaisempi käyttöliittymä on, sitä helpompi sen käyttö on oppia. Navigointi liittyy sivustossa liikkumisen ja etsityn tiedon löytämisen helppouteen. Sommittelu koskee tietoelementtiryhmien keskinäistä ja sisäistä sijoittelua näytöllä. Tyytyväisyys kuvaa käyttäjän subjektiivisesti kokemaa käytön miellyttävyyttä ja halukkuutta käyttää sivustoa. 
 

Käyttäjien ja sivustojen luokittelu

Internetissä käyttäjillä on saatavilla myös runsaasti vieraskielisiä lääketieteellisiä sivustoja. Tämä aiheuttaa toisenlaisia ymmärrettävyysongelmia, muun muassa erilaisten lakien ja kulttuurierojen vuoksi. Esimerkiksi "vaihtoehtohoitojen" ja "virallisten hoitomuotojen" rajanveto ei ole kaikkialla samanlainen. Myös lääkkeiden kauppanimikkeet voivat vaihdella maasta toiseen. Jopa potilaiden kuvaukset kivusta ovat kulttuurisidonnaisia.

Internetissä on kymmeniä tuhansia lääketieteellisiä sivustoja, joten niiden luokittelu on tarpeen. Presentatiivisissa sivustoissa esitetään sisältö kaikille käyttäjille samanlaisena. Interaktiivisissa sivustoissa on yleensä presentatiivinen osa, mutta tyypillistä niille on mahdollisuus esittää kysymyksiä lääketieteen asiantuntijoille. Interaktiivisissa sivustoissa on yleensä myös arkisto, johon on tallennettu käyttäjien aikaisemmin tekemiä kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Sosiaaliset sivustot ovat keskusteluryhmiä, jotka on tarkoitettu potilaille ja heidän omaisilleen. Niillä voi olla moderaattori (keskustelun ohjaaja), joka on vastuussa siitä, että hyökkäävät ja epäkohteliaat viestit poistetaan keskustelusta, ja joka voi myös osallistua keskusteluun terveysalan ammattilaisena. Ilman moderaattoria ryhmissä esiintyykin usein riitaa. Potilaiden keskusteluryhmissä annetaan ja saadaan tukea sekä neuvoja. Toisinaan niissä tapahtuu ongelmalähtöistä oppimista. Kroonikkopotilaan tiedot sairaudestaan ovat kokemuksellisuudessaan erilaisia kuin lääkärillä, joka tarkastelee sairauksia oppikirjatiedon ja lyhyiden potilastapaamisten perusteella. Nykyisin yhä useammat sivustot ovat monitoimisivustoja, joissa on sekä presentatiivinen, interaktiivinen että sosiaalinen osuus.

Lääketieteellisten sivustojen käytöllä voi olla moninaisia syitä. Potilas voi yrittää täydentää hoitosuhteissaan saamiaan tietoja. Joskus potilas voi pitää kysymystään liian arkaluontoisena sen esittämiseksi kasvotusten lääkärille, tai potilas haluaa varmistaa saavansa viimeisintä tietoa, esimerkiksi jonkun ulkomaisen sivuston kautta. 
 

Sivustojen arviointia

1. Ymmärrettävyys-käytettävyystekijän osalta
- ei ilmaista sivuston ylläpitäjää, tarkoitusta tai kohderyhmää,
- ei esitetä tietoa multimodaalisesti (esimerkiksi animaatioiden avulla), 
- ei esitellä erilaisia mielipiteitä sairauksien syistä tai hoitomuodoista, 
- näkökulma on usein piilotetusti terveydenhuollon ammattilaisten.

2. Opittavuus- ja ymmärrettävyys-käytettävyystekijöiden osalta
- käyttöliittymät eivät ole johdonmukaisia, mikä heikentää käytön opittavuutta,
- tietoa ei tiivistetä esimerkiksi taulukoin, kuvin tai ranskalaisin viivoin.
 

3. Sommittelu- ja ymmärrettävyys-käytettävyystekijöiden osalta:
- korostetaan usein kaupallista materiaalia esimerkiksi niin sanotuilla mainosbannereilla,
tekstikappaleet ja linkkivaihtoehdot ovat usein niin pitkiä, että ne haittaavat ymmärrettävyyttä

4. Navigointi- ja ymmärrettävyys-käytettävyystekijöiden osalta:
- käyttäjän on vaikea löytää oireisiinsa liittyvää tietoa, sillä sivustot on järjestetty "tieteellisesti" (kardiologia, ortopedia, jne.) eikä potilaan näkökulman mukaisesti; oireet ja sairaudet vaativat usein tietoa monelta alalta (esimerkiksi silmäoireet voivat aiheutua lääkehoidosta),
- linkitys muihin oleellisiin sivustoihin, esimerkiksi KELA:an, puuttuu.

5. Tyytyväisyys- ja ymmärrettävyys-käytettävyystekijöiden osalta: 
- kaupallinen materiaali lisääntyy myös suomalaisilla sivustoilla, 
- sairauksien kerronnan näkökulma on usein miesten ja vanhusten; sairaudesta voidaan esimerkiksi kertoa, että se estää varusmiespalvelun, muttei sen vaikutuksia raskauteen ja synnytykseen, tai käsitellään iän myötä puhkeavia sydänsairauksia, muttei synnynnäisiä vikoja,
- tietosisältö on muuttunut aikaisempaa yksinkertaisemmaksi ja viihdyttävämmäksi.

Lääketieteellisten sivustojen käytettävyyttä parantaisi, jos niillä olisi 
- käyttäjien ennakkotietojen tason varmistavia johdatuksia käsiteltäviin aihepiireihin ja 
- tiivistettyjä yhteenvetoja esimerkiksi kaavioina ja taulukkoina, joiden avulla käyttäjät voisivat varmistaa, että he ovat ymmärtäneet sivustojen sisällön.