Suomessa siirryttiin käyttämään uutta entistä vahvempaa IPV-valmistetta vuoden 1986 alussa vuosien 1984-85 polioepidemian jälkeen. Vaikka tutkimuksissa oli osoitettu, että rokote aikaansaa hyvän vasteen jo kahden annoksen jälkeen, suositeltiin lapsille kuitenkin yhteensä kuutta annosta (6, 12 ja 20-24 kuukauden, sekä 6, 11 ja 16 vuoden iässä) ja viime vuosiin asti varusmiehille vielä yhtä annosta. Monella annoksella haluttiin varmistaa paitsi suojan pysyvyys myös hyvä suoja niille, joilla rokotukset oli aikanaan aloitettu vanhalla, heikoksi osoittautuneella rokotevalmisteella. Tuon tilanteen jälkeen poliovirustartuntojen riski maailmassa on ratkaisevasti vähentynyt, ja käytössä olevalla rokotteella saatavat vasteet ovat osoittautuneet erinomaisiksiksi myös väestötasolla. Yhdysvalloissa ja muissakin maissa, jotka viime vuosina ovat siirtyneet OPV:n käytöstä IPV:n käyttöön, suositellaan yleisesti vain neljää annosta IPV:tä. Myös Suomessa on perusteltua luopua tarpeettomista tehosteannoksista ja näin vuosina 2003-2004 suositellaan poliorokotuksia 6, 12, 20-24 kuukauden ja 6-7 vuoden iässä. Aikataulu, mutta ei annosmäärä, muuttunee jälleen vuonna 2005, jos tämän hetken suunnitelmien mukaan siirrytään käyttämään monikomponenttirokotetta (DTaP-Hib-IPV). Tämän perusrokotussarjan jälkeen tehosteita tarvitaan 5-10 vuoden välein vain henkilöille, jotka työssään altistuvat tautia aiheuttaville polioviruksille tai oleskevat ulkomailla matkustaessaan sellaisen väestöryhmän parissa, jossa kiertää tautia aiheuttavia polioviruksia. Viimeksimainittu tilanne alkaa olla tuiki harvinainen.