Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset

 

Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset

Infektiolääkäri Mari Kanerva
KTL, Infektioepidemiologian osasto
mari.kanerva@ktl.fi

Kommentit perustuvat osin syys- ja lokakuun 2002 tartuntatautirekisterin tilastoihin. Viimeisimmän kuukauden mikrobilöydökset täydentyvät myöhemmin niiden mikrobien osalta, joiden diagnoosi perustuu pääosin vasta-aineiden osoittamiseen pariseeruminäytteistä.
 

Hengitystiepatogeenit

Adenovirusinfektioita esiintyi kesä-lokakuussa edellisvuotta runsaammin. 
Bordetella pertussis tapausten ilmaantuvuus on ollut kesästä alkaen viimevuotista suurempaa. Lokakuussa tapauksia väestömäärään suhteutettuna todettiin eniten Lapin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä. Sairastuneet olivat yleisimmin 59-vuotiaita. Alle 4-vuotiaiden ikäryhmässä oli kuusi tartuntaa.
 

Mycobacterium tuberculosis

Thaimaasta Suomeen Finnairin koneella lentäneellä henkilöllä todettiin pian matkan jälkeen värjäyspositiivinen keuhkotuberkuloosi. Lentomatkustajien jäljityksessä noudatettiin WHO:n ohjeita (Tuberculosis and air travel. Guidelines for Prevention and Control. WHO - TB 98.256). Altistuneiden tutkimus- ja seurantasuosituksissa nuodatettiin Hengitys ja Terveys RY:n työryhmän valmisteilla olevia kansallisia ohjeita. Suomalaisille altistuneille annettiin tieto henkilökohtaisesti ja ulkomaalaisille kansallisten terveysviranomaisten kautta. Altistuneille suositeltiin keuhkoröntgenkuvausta heti, 6 ja 12 kuukauden kuluttua. Toiminnot aiheuttaneella matkustajalla oli lääkkeille herkkä kanta.

Tuberkuloositapausten määrä Suomessa on viime vuosina ollut edelleen lievässä laskussa. Tähän vaikuttaa erityisesti lapsuudessa latentin tuberkuloosin saaneiden väheneminen. Tuberkuloosi on yleisin yli 75-vuotiailla. Keuhkotuberkuloositapauksia oli tammi-kesäkuussa tänä vuonna 146, kun viime vuonna vastaavana aikana tapauksia oli 168. Viljelyllä varmistettuja Mycobacterium tuberculosis -tapauksia oli tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 198, kun viime vuonna vastaavana aikana niitä oli 213. 
 

Hepatiittipatogeenit

Joulukuussa 2001 alkanut hepatiitti-A-epidemia jatkui edelleen syksyllä 2002. HAV-tapauksia todettiin lokakuun puoliväliin mennessä 299, kun vuonna 2001 tapauksia oli 51. Eniten tartuntoja oli 20-30 -vuotiaiden ryhmässä. Tapauksia ilmaantui kesän ja syksyn aikana 30-40 kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla suonensisäisten huumeidenkäyttäjien ja alkoholistien huhtikuussa aloitettu rokottaminen A-hepatiittirokotteella lienee jonkin verran vähentänyt tartuntoja heidän keskuudessaan. Kesän aikana tapauksia ilmeni pääkaupunkiseudun lisäksi myös muissa kunnissa, erityisesti Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä. Tartuntoja on ilmaantunut sellaisillekin henkilöille, joilla riskitekijöitä ei ole ja joiden tartuntatapaa ei ole voitu tunnistaa. Kuluneen vuoden aikana alle 15-vuotiailla on ollut 29 tapausta, joista pääosa pääkaupunkiseudulla. Tartuntoja on todettu usein samassa perheessä tai leikkiryhmässä. Leikki-ikäisillä todetut tartunnat ovat johtaneet päivähoitoryhmän muiden lasten ja hoitohenkilökunnan suojaamiseen gammaglobuliinilla. 
 

Suolistopatogeenit

Salmonella Abony

Pohjois-Savon alueella todettiin lokakuun alussa yhden viikon sisällä yksitoista Salmonella Abony tapausta. Haastattelun perusteella yhteiseksi altistavaksi tekijäksi epäiltiin mung-papujen ituja. Alkuperältään kiinalaisista siemenistä idätetyt idut olivat peräisin samasta idättämöstä ja samasta erästä 30.9.2002. Saman erän ituja oli mennyt useisiin suurtalouksiin Pohjois-Savossa ja yhteen keittiöön Kainuussa. Ituja käsitelleille elintarviketyöntekijöille tehtiin salmonellaseulonnat, ja muiden tartuntojen havaitsemiseksi näytteenottoherkyyttä lisättiin Pohjois-Savon terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. 
 

Kalikivirus-epidemiat

Syksyn 2002 aikana esiintyi poikkeuksellisen runsaasti kalikiviruksen aiheuttamia epidemioita Suomessa ja myös muualla maailmalla, kuten Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Kanarian saarilla, Kanadassa ja USA:ssa. Suomalaisepidemioiden tarkka määrä ei ole tiedossa, sillä tartuntatautirekisterin tapausten määrä kuvastaa tehtyjä laboratoriodiagnooseja etupäässä elintarvike- tai vesivälitteisiksi epäillyissä epidemiatilanteissa.

Elokuusta alkaen kuuttatoista epidemiaa epäiltiin elintarvike- tai vesivälitteiseksi. Epidemioita on esiintynyt muun muassa kouluissa, sairaaloissa, kylpylöissä, laivalla ja ravintoloissa sekä kotona valmistettuihin juhla-aterioihin liittyen eri puolilla Suomea.

Suomessa todetaan vuosittain 30-50 virologisesti varmistettua kalikiviruksen aiheuttamaa epidemiaa, näistä 9-15:ssa on ollut elintarvikevälitteinen alkuperä. Vuonna 2000 todettiin lisäksi kaksi talousveden välittämään epidemiaa.
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon