Yli 20 vuotta bakteereja ja antibiootteja tutkinut, tutkimusprofessoriksi juuri nimitetty Pentti Huovinen päätyi sattumanvaraisesti opiskelemaan lääketiedettä ja vielä sattumanvaraisemmin kiinnostui bakteereista. Farmakologian professori Esko Iisalon luento aiheesta toisena opiskeluvuonna innosti niin, että Huovinen heti hakeutui tekemään tutkimusta lääketieteellisen mikrobiologian laitokselle. Silloin, niin kuin vielä tohtoriksi väitellessäänkin vuonna 1984, Huovisen tutkimusalaan suhtauduttiin hivenen huvittuneesti, uskottiinhan yleisesti antibioottien jo voittaneen kaikki bakteeritaudit. 

Luottamus antibiootteihin on pysäyttänyt mikrobien tutkimuksen niin, että kärjistetysti sanoen länsimaissakin ollaan monilta osin vielä samalla tasolla kuin 1930-40-luvuilla. Kun on ollut antibiootteja ei ole ollut tarvetta bakteerien tutkimiseen. Huovinen on julkaissut töitä bakteereista 1980-luvun alusta alkaen. Kirjoituksia alan johtaviin julkaisuihin on siitä lähtien ilmestynyt tasaisesti. Huovisen kirjoitustaitoon ja -intoon sekä käsitykseen tutkimuksesta vaikuttivat paljon hänen opintonsa väitöskirjan valmistumisen jälkeen USA:ssa Harvard Medical Schoolissa, jonka taitavasta ja osaavasta henkilökunnasta osa on säilynyt tärkeinä kontakteina tähän päivään asti.
 

FiRe ja Mikstra 

Pentti Huovinen on ollut mukana aloittamassa myös antibioottien käytön optimoinnista huolehtivaa toista kansallista seurantajärjestelmää Mikstraa. Se syntyi vuonna 1994, kun päätettiin että antibioottien käyttöön pitää alkaa kiinnittää huomiota erityisesti avohoidossa. 83 prosenttia kaikista antibiooteista käytetään avohoidossa. Mikstra tutkii hoitosuositusten vaikutuksia avohoidon infektioiden hoitokäytäntöihin. Siihen kuuluu Kelan, Lääkelaitoksen, Stakesin, Duodecimin ja KTL:n lisäksi 30 mikstra-terveyskeskusta ja vuonna 2002 lisäksi 20 verrokki-terveyskeskusta. Yhdessä on pyritty ja onnistuttukin edistämään hoitosuositusten mukaista antibioottien käyttöä Suomessa.
 

Voitetaan aikaa

Uusia hoitoja

Näyttää lisäksi todennäköiseltä että ihmisillä esiintyy infektion puutetta, eli tietyt hyödylliset bakteerit ovat esimerkiksi antibioottien käytön tai parantuneen hygienian takia kadonneet. Tämä saattaa myös olla joidenkin allergioiden ja ehkä myös suolisto-oireita aiheuttavien sairauksien taustalla. Muun muassa pikkulasten atooppista ihottumaa on estetty lactobasillin antamisella imettäville äideille.

Pentti Huovinen puhuu myös bakteriofagi-hoidosta. Bakteriofagit ovat bakteerien omia viruksia. Niitä käytettiin jo 1920-luvulla, osin onnistuneestikin, mutta suurimmaksi osaksi sattumanvaraisesti ja tarkasta taudinaiheuttajasta välittämättä. Bakteriofagien käyttö nimittäin vaatii tarkkaa diagnostiikkaa, sillä ne tehoavat ainoastaan tiettyyn bakteeriin. Salmonellan tuhoaa vain salmonella-bakteriofagi, jonka jälkeen se häviää elimistöstä. Tämän tehokkaan ja täsmällisen hoidon varjopuoli on nimenomaan se että se vaatii tarkan tiedon taudinaiheuttajabakteerista, joka tällä hetkellä tiedetään varsin harvoin. Bakteriofagit ovat eläviä organismeja ja pystyvät todennäköisesti liittämään itseensä muita geenejä, esimerkiksi taudinaiheuttajageenejä, mikä myös voi aiheuttaa ongelmia. Tätäkin vaihtoehtoa Kansanterveyslaitoksessa tutkitaan.
 

Tutkimus vauhdittuu

Suomessakin tutkimus vauhdittuu  ensi vuoden alusta täällä käynnistyy Suomen Akatemian runsaan neljän miljoonan euron tutkimusohjelma Mikrobit ja ihminen. Samaan aikaan KTL:n Turun osasto, jossa Huovinen työskentelee, on muutoksen edessä. Osaston nimi muuttuu Mikrobiekologian ja tulehdustautien osastoksi ja yksi sen yksiköistä Mikrobiekologian laboratorioksi. Tavoitteena on terve mikrobisto kaikille suomalaisille  että puolitoista kiloa bakteereja meissä kaikissa olisi terveyttä ylläpitävää. Myös ravintotutkijoiden kanssa aloitetaan uusia tutkimuksia. Huovinen toteaa: Et ole sitä mitä syöt, vaan sitä mitä bakteerit tekevät siitä mitä syöt.

Pentti Huovisen mielestä alalla eletään nyt niin mielenkiintoista aikaa, että vain antibioottien keksiminen tai bakteerien löytäminen ovat tähän verrattavissa. Mikrobien paremmalla tuntemisella voi olla ratkaiseva merkitys monelle ihmisen terveyteen vaikuttavalle asialle. Huovinen pitääkin itseään etuoikeutettuna, että saa tehdä tätä työtä juuri nyt. Yhteiset tavoitteet ja projektit tuovat hänet innokkaana töihin joka päivä. Mukavinta hänen mielestään on nähdä kun nuoret tutkijat paneutuvat työhönsä ja kun oivalletaan ja löydetään uusia asioita yhdessä. Tässä asiassa suuri merkitys on ollut KTL:n verrattain litteällä organisaatiomallilla  töitä tehdään tiiviissä yhteistyössä. KTL:n Turun osastolla on runsaat 80 työntekijää, joista noin kolmannes työskentelee suoraan mikrobitutkimuksen parissa.