Helsinki Consulting Group koordinoi hanketta, jossa pyritään kehittämään federaation Kansanterveyslaitoksen toimintaa johtavana instituuttina Bosnia-Herzegovinassa. Kullakin kymmenellä kantonilla on myös oma Kansanterveyslaitoksensa. Yhteistyö federaation ja kantonien Kansanterveyslaitosten välillä on lakisääteisesti varsin löyhä, eikä federaation instituutilla ole valvontavastuuta kantonien toiminnasta.

Hankkeessa on kolme laitoksen toimintaan kohdistuvaa osaa: 1) strateginen kehittäminen, johon sisältyy kirjaston toiminnan tukeminen ja koulutustarpeiden suunnittelu, 2) rekisteri-ja informaatiosysteemin kehittämissuunnitelman laatiminen ja 3) aikuisväestön riskitekijä- ja koululaisten terveystutkimuksen toteuttaminen ja raportointi. Lisäksi tarkistetaan federaation tupakkavastaiset toimet ja laaditaan niihin kehityssuunnitelma. Tupakointi on aikaisempien selvitysten ja osallistuvan havainnoinnin mukaan erittäin yleistä. Savua on kaikkialla, eikä hyväksyttyä suhteellisen tiukkaa lakia noudateta. Tupakkaosion suunnitelmat ovat Olli Simosen (STM) vastuulla. 
 

KTL ja muut

Puolentoista vuoden hanke on käynnistynyt hyvin. Noin 120 henkilön laitos on tuottanut strategialuonnoksen! Prosessia on oleellisesti vauhdittanut osastonjohtajatason vierailu KTL:ssä toukokuussa 2002 ja pääjohtaja Jussi Huttusen inspiroiva paneutuminen asiaan. Itä-Suomen lääninlääkäri Pekka Kuosmanen on auttanut oleellisesti strategiasuunnittelun konseptin ymmärtämistä ja varsinaisen suunnitelman laatimisessa. Tiina Laatikainen, Pekka Jousilahti ja Ari Haukkala ovat vastanneet tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksista, jossa on ollut useita käytännön ongelmia edustavan väestöotoksen ottamisesta alkaen. Väestötiedot pohjautuvat edelleenkin sotaa edeltävään väestölaskentaan. Veikko Salomaa ja Vladislav Moltchanov ovat vastanneet rekisteri- ja informaatio-osioista, joissa on löytynyt useita korjausehdotuksia muun muassa kuolinsyiden luotettavuutta koskien. Informaatikko Jukka Lindeman vastaa kirjaston kehittämissuunnitelmasta. Kirjastossa on tällä hetkellä sodan vuoksi valtava informaatio- ja laitteistokatkos, esimerkiksi viimeiset BMJ:t kirjastossa ovat vuodelta 1995.
 

Toimijat paikallisia

Voitaisiinko samanlainen toiminta aloittaa jossain muualla? Kysymykseen voi vastata kyllä tai ei, jos lukee KTL:n strategian huolella. Joka tapauksesssa hanke on ollut opettavainen prosessi myös KTL:ssä. Vaikka tehtävä, johon on sitouduttu, ei ole vielä lopussa, hanke on pääsääntöisesti onnistunut. Ja mikä on parasta, yhteistyö KTL:n ja Bosnia-Herzegovinan asiantuntijoiden välillä on alkanut, henkilökohtaisia kontakteja on syntynyt ja varsinainen tieteellinen yhteistyö vauhdittuu projektikauden jälkeen. Bosnia-Herzegovinassa on nyt kerätty perustava aineisto tieteellisten metodien mukaan ja aineiston monipuolinen hyödyntäminen alkaa perusraporttien ja projektikauden jälkeen. Myös muutaman bosnialaisen tieteellistä jatkokoulutusmahdollisuutta KTL:ssä selvitetään. Työnjako KTL:n ja Helsinki Groupin välillä on ollut toimiva. Työntäyteiset vierailut Sarajevossa ovat olleet virkistäviä, sillä niiden aikana on tullut tunne, että olemme mukana prosessissa , jolla on merkitystä sodan jälkeisessä tilanteessa. Aika näyttää, pitävätkö nämä mielikuvat paikkansa.

Lisää aiheesta hankkeeseen osallistuvilta.