Suomalaisen tupakkapolitiikan suurimmaksi haasteeksi on osoittautunut nuorten tupakoinnin aloittamiseen vaikuttaminen. Nuorten tupakointi ei ole vähentynyt merkittävästi huolimatta tupakkamainonnan kieltämisestä ja myyntikiellon laajentamisesta alle 18-vuotiaisiin. Vasta tuoreet vuoden 2003 tilastot ovat antaneet hiukan toivoa saavuttaa Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoite, puolittaa nykyinen 16–18-vuotiaiden säännöllinen tupakointi 15 prosenttiin. Suomessa etenkin yläasteen oppilaiden kehitys on huolestuttavaa, seitsemäsluokkalaisista polttaa vajaa 10 prosenttia, mutta kaksi vuotta myöhemmin samoista oppilaista kolmannes tupakoi säännöllisesti.
Kansanterveyslaitos omaa pitkät perinteet nuorten tupakoinnin ehkäisemiseen tähtäävissä ohjelmissa. 1978 aloitetussa Pohjois-Karjalan nuoriso-projektissa saavutettiin pitkäaikaisia vaikutuksia tupakoinnin aloittamiseen koulu- ja yhteisötason interventiolla. Vuonna 1997 Kansanterveyslaitos lähti mukaan European Smoking prevention Framework Approach (ESFA) -hankkeeseen. Euroopan unionin ja kuuden jäsenmaan (Espanja, Hollanti, Iso-Britannia, Portugali, Tanska, Suomi) rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkoituksena on kehittää, arvioida ja toteuttaa nuorten tupakointia ehkäisevä ohjelma. Suomessa interventio-ohjelma toteutettiin Helsingin yläasteilla, joista 13 valittiin interventiokouluiksi ja 14 toimi kontrollikouluina. Syksyllä 1998 yläasteella aloittaneille interventiokoulun oppilaille toteutettiin koko yläasteen kestävä interventio. Interventio-ohjelmissa pyrittiin vaikuttamaan tupakoinnin aloittamiseen liittyviin asenteisiin sekä harjoittelemaan sellaisia taitoja, joita tarvitaan tupakoimattomana pysymiseen. Luokanopettajia koulutettiin oppitunteja varten ja kouluissa kierteli näyttelijäryhmä, jonka johdolla oppilaat harjoittelivat tapoja kieltäytyä tupakointikokeiluista. Näiden lisäksi koulussa oli muihin oppiaineisiin integroituja tunteja, tupakoimattomuuskilpailuja sekä vanhemmille tarkoitettua materiaalia. Interventiossa käytettyjä materiaaleja on mahdollista saada myöhemmin syksyllä osoitteesta www.tupakka.org.
Interventio- ja kontrollikoulun oppilaille tehtiin vuosien 1998 ja 2001 aikana neljä lomakekyselyä. Tulosten mukaan interventiolla pystyttiin ehkäisemään tupakoinnin aloittamista. Interventiokouluissa viikoittainen tupakointi lisääntyi vähemmän kuin muissa kouluissa, kun lähtötason erot oli otettu huomioon. Tutkimuksessa ei seurattu pelkästään tupakoinnin muutosta, vaan muutoksia tupakoinnin aloittamiseen liittyvissä asenteissa ja normeissa. Interventiossa yritettiin vaikuttaa nuorten ajatuksiin siitä, miten he pystyvät vastustamaan ystävien tai omien tunteidensa synnyttämiä virikkeitä tupakoinnin aloittamiseen. Hieman yllättävä tulos oli ettei näissä muuttujissa tapahtunut merkittäviä eroja interventio- ja kontrollikoulujen välillä. Tästä huolimatta tupakoinnin ehkäisyssä kuitenkin onnistuttiin. Päätulokset kansainvälisestä vertailusta ovat valmistumassa ja erittäin laajaa seuranta-aineistoa on tarkoitus käyttää myös muiden nuorten terveyskäyttäytymiseen liittyvien ongelmien tutkimisessa. Vaikka interventiolla pystyttiin vaikuttamaan tupakoinnin aloittamiseen yläasteella, on tulevaisuudessa tehtävä entistä enemmän työtä myös vanhempien ja median avulla nuorten tupakoimattomuuden edistämiseksi.
Ari Haukkala Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos
Erkki Vartiainen KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto