Viinatutkija luottaa suomalaisiin

Tutkijahaastattelussa Hannu Alho:

Viinatutkija luottaa suomalaisiin

Suomalaisten kansanterveydellinen ongelma numero yksi, alkoholi, työllistää Kansanterveyslaitoksella merkittävän joukon tutkijoita. Alkoholitutkija Hannu Alhon työ tähtää uusien hoitomuotojen kehittämiseen alkoholiriippuvuudelle. Taistelussa viinaa vastaan hän ei usko rajoittamisen vaan valistuksen voimaan. 

Kun joka kymmenennen suomalaisen arvioidaan olevan alkoholiriippuvaisia ja jopa joka viidennen alkoholin suurkuluttajia, tarve löytää toimivia keinoja alkoholihaittojen vähentämiseksi Suomessa on suuri. Ylilääkäri Hannu Alho tutkii Kansanterveyslaitoksen Alkoholitutkimusyksikössä ATY:ssä päihderiippuvuuden hoitomuotoja. Hän kertoo tutkimusten keskittyvän farmakologisiin eli lääkkeellisiin hoitoihin, sillä lääkkeettömien tehoa ei hänen mukaansa ole voitu todetantaa näyttöön perustuvissa tutkimuksissa.

Lähes 20 vuotta sitten bentsodiatsepiinireseptoreiden säätelytekijöistä väitelleelle Alholle olisi Suomen Akatemian tutkijana löytynyt töitä muualtakin. Perustutkimukseen kyllästyneenä Alho piti kuitenkin KTL:n kliinisen tutkijan paikkaa houkuttelevimpana vaihtoehtona  ja pitää edelleen, seitsemän vuoden työn jälkeenkin.
-En aio lähteä kulumallakaan. Tämä työ on niin mukavaa ja motivoivaa  meillä on erittäin hyvä tiimi ja tunnen tekeväni tärkeää ja hyödyllistä työtä.
Kertomattakin tuo on selvää niille, jotka näkevät hänen työhuoneensa  kuvilla ja viherkasveilla sisustettu huone vaikuttaa hyvin kotoisalta . 

Lääkkeillä irti viinasta

Hannu Alho kertoo alkoholiriippuvuuden hoitoon olevan neljän tyyppisiä lääkkeellisiä hoitoja: ensimmäisessä käytetään alkoholin käytön kokonaan estäviä lääkkeitä (1950-luvulla kehitettyä Antabusta), toisessa käytetään alkoholin himoa vähentäviä lääkkeitä (esim. naltreksonia, joka vähentää alkoholin tuottamien mielihyvähormonien määrää), kolmannessa vahvistetaan toistaiseksi tuntemattomalla mekanismilla raittiuden tuomaa mielihyvää (esim. akamprosaatti) ja neljännessä käytetään erilaisia myös alkoholiriippuvuuteen purevia mielialalääkkeitä (esim. fluoksetiini). Kaikkiin hoitoihin kuuluu osana psykososiaalinen kuntoutus.

Alho kertoo lääkkeitä käytettävän usein pitkään ennen niiden toimintamekanismin tuntemista. Toiseen ryhmään kuuluvan naltreksonin toimintamekanismi selvitettiin KTL:n Alkoholitutkimusyksikössä 1980-luvun alussa ja osittain senkin takia siitä on tullut yksi ryhmän tärkeimmistä tutkimuskohteista. 

Naltreksonista hyviä tuloksia&

Alho kertoo Naltreksonin käytössä olevan erikoista sen, ettei sen aloittaminen edellytä raittiutta, kuten suurin osa muista alkoholiriippuvuuslääkkeistä. Naltreksonin teho perustuu siihen, että alkoholi lääkkeen kanssa nautittuna tuottaa vähemmän  mielihyvää kuin ennen. Potilaan onkin tarkoitus oppia vähitellen pois alkoholista. Useiden lääkäreiden on kuitenkin vaikea hyväksyä sitä, että alkoholiriippuvuuden hoitoon voisi kuulua juominen. 
-Yleensä sanotaan, että nyt lopetat juomisen ja se on sillä selvä, ja tossa on Antabusia, sitä voi kokeilla. Tai että mene AA-kerhoon tai A-klinikalle.

Muutama vuosi sitten Alhon tiimi julkaisi ison kliinisen tutkimuksen, jossa Naltreksonin osoitettiin olevan tehokas keino alkoholiriippuvuuden hoitoon, mutta nimenomaan juoville käytettynä. Tutkimuksessa osoitettiin että Naltreksoni toimi hyvin myös vain tarpeeseen otettuna eli silloin, kun potilaalle iskee viinan himo tai kun hän on tietää tulevansa houkutukselle alttiiksi. Tutkimuksen 120 alkoholiriippuvaista potilasta on seurattu kohta viisi vuotta ja nyt näyttää siltä, että lääkettä edelleen syövät potilaat pärjäävät huomattavasti paremmin kuin sen syönnin lopettaneet. Virallisia tuloksia saadaan kuitenkin vielä odottaa. 

...mutta vähän käyttäjiä

Rohkaisevista tutkimustuloksista huolimatta alkoholiriippuvuuslääkkeiden kulutus Suomessa on vähäistä  Antabusta käytetään jonkin verran, kolmostyypin lääkkeitä ei edes saa täältä, ja Naltreksonin myynti on viime vuosina laskenut. Alho muistuttaakin, että teoria kertoo aina siitä mitä parhaassa tapauksessa tapahtuu  väärin käytettynä tai ilman halua raittiuteen esimerkiksi Naltreksoni ei toimi. Parhaimmillaan lääke on siis hyvä apuväline alkoholista eroon haluavalle. 

Lääkkeiden kalleus ja se, ettei Kela korvaa niitä ovat Alhon mielestä myös syitä alkoholiriippuvuuslääkkeiden huonoon menekkiin Suomessa. Kun sellaisia tapauksia on, joissa lääkkeistä väärin käytettynä ei ole ollut hyötyä, lääkärit eivät helposti määrää kalliita lääkkeitä uudelleen. Viinan vaarojen ollessa kuitenkin kiistattomat, Alho pitää sitä kummallisena, ettei lääketeollisuudelta heru euroakaan alkoholiriippuvuuden hoitojen tutkimiseen. 
-Monen muun kansanterveydellisesti yhtä merkittävän sairauden, esimerkiksi verenpainetaudin, hoitojen tutkimiseen annetaan miljardeja.
Alhon mielestä se, ettei vielä ole tarpeeksi tietoa eri lääkkeiden tehosta, eikä tarpeeksi tutkittavia lääkkeitäkään, vaikuttaa päättäjiin. Toisaalta tietoakaan ei synny, ellei ole rahaa tutkia.

Alho luottaa suomalaisiin

Tällä hetkellä käytävää keskustelua Viron EU-jäsenyyden vaikutuksesta suomalaisten alkoholinkulutukseen, Alho kommentoi maltillisesti. 
-Keväällähän vasta näkee, kuinka paljon suomalaisten viinankulutus todella jäsenyyden myötä lisääntyy. 
Alhoa huolestuttaa alkoholin halpenemisessa eniten sen vaikutus nuorten viinankäyttöön  heillähän rahaa on usein vähän. Kaiken kaikkiaan hän kuitenkin luottaa suomalaisiin, eikä usko viinan käytön räjähtävän läheskään samalla tavalla kuin keskioluen vapauttamisen jälkeen 1967. 

Alho uskoo oikein kohdistetun valistuksen hillitsevän suomalaisten alkoholinkäyttöä enemmän kuin erilaisten rajoitusten. Raittiusliikkeen uhkakuvat ja pelottelukaan eivät näytä enää toimivan. Alho hakisikin alkoholinkäytön vähentämiseen keinoja muualta: esimerkiksi ravintoloiden aikaisemman kiinnimenon sijaan hän lisäisi nuoriin ja suurkuluttajiin kohdistettua valistusta ja laskisi keskioluen alkoholipitoisuutta puolella promillella. Kuluttajat sitä tuskin huomaisivat, mutta alkoholin saannin kokonaismääriin se tekisi ison loven.  

Itse käyttää kohtuudella

Viinatutkija kertoo itse käyttävänsä alkoholia silloin tällöin kohtuullisesti. Hänen mielestään se on mainio seurustelujuoma sopivasti käytettynä. 
-En kuitenkaan missään nimessä suosittelisi sitä kenellekään, joka ei juo. Siihen ei ole mitään terveydellisiä perusteita.
Lukuisista epidemiologisista tutkimuksista huolimatta viinan ei biologisesti ole todettu tekevän mitään hyvää. Puheet punaviinin flavonoidipitoisuuksista voi Alhon mukaan myös unohtaa. Ensinnäkin flavonoidit imeytyvät viinistä huonosti ja toiseksi kerralla olisi juotava niin paljon, että haitat ylittäisivät hyödyn.  

Alkoholitutkija Hannu Alholla riittää töitä. Tutkimustuloksista tiedottamisen lisäksi Alhon päätutkimuskohdetta, Naltreksoni-tutkimusta, on laajennettu alkoholin suurkuluttajiin, eli heihin jotka juovat paljon, mutta eivät vielä ole riippuvaisia. Tästä tutkimuksesta odotellaan tuloksia ensi vuonna. Naltreksonin ja muiden hoitojen lääkkeiden tutkimisen lisäksi Alhon tiimi selvittää yhteistyössä A-klinikoiden kanssa mikä neljästä hoitomuodosta sopii parhaiten suomalaisiin oloihin. Kiireenkin keskellä Alho muistaa, miksi hän tätä työtä tekee. 
-Tästä työstä saatava hyöty tulee tietysti hyvin pitkällä jännitteellä, mutta jos me nyt voimme osoittaa, että joku hoitokäytäntö on hyvä suomalaisille alkoholisteille tai suurkuluttajille, ja jos se vielä saadaan markkinoitua kentälle, niin onhan sillä iso kansanterveydellinen merkitys.

Marja Hyryläinen
KTL, Kansanterveys-lehti