ECDC tehostaa tautien seurantaa EU:ssa

Euroopan tautikeskus, ECDC, on aloittanut työnsä tartuntatautien seurannan kehittämiseksi. Seuranta EU:ssa on perustunut tautikohtaisiin seurantaverkkoihin, jotka ovat kattaneet tärkeimmät sairaudet, esimerkiksi tuberkuloosin ja meningokokkiaivokalvotulehduksen. Nämä taudit on aikanaan valittu seurannan kohteiksi EU:n yhteisellä priorisoinnilla. Jatkossa seurantaa ulotetaan myös muihin tauteihin.


ECDC:n johtaja Zsuzsanna Jakab tutustui KTL:n työhön. Kuvassa pääjohtaja Pekka Puska (oik.) sekä neuvoa antavan ryhmän toimintaan osallistuvat tutkimusprofessorit Petri Ruutu (vas.) ja Pentti Huovinen.

suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2005/7/16_ecdckuva.jpg

– ECDC:n ensimmäisenä tehtävänä on tehostaa noin tusinan jo toimivan tautikohtaisen seurantaverkon toimintaa ja sopeuttaa ne uuteen organisaatioon. Verkkojen toimintaa tullaan myös arvioimaan tieteellisesti. Uusien tautien liittämistä seurantajärjestelmään harkitaan luultavasti vasta parin kolmen vuoden kuluttua, kertoo ECDC:n neuvoa antavan ryhmän jäsen, tutkimusprofessori Petri Ruutu.

Uusien tautien mukaan ottamista hidastavat maakohtaiset erot seurannan toteutuksessa. Useiden vakavien tautien kohdalla menettelyt EU-maissa ovat jo melko yhtenäisiä, mutta lievemmissä taudeissa, kuten ripulitaudeissa ja hengitystieinfektioissa, erot ovat suuria. Suomessa seuranta on mahdollisesti tautikirjoltaan laajinta Euroopassa kattaen lähes kaikki merkittävät taudit ja infektion aiheuttajat. Suomessa onkin jouduttu tekemään EU:n seurantaverkkojen vuoksi seurantajärjestelmään vain hyvin pientä hienosäätöä lähinnä taudin ilmoittamisen tapausmäärittelyissä. Välimeren maissa ja uusissa jäsenmaissa työtä on edessä enemmän.

– Koska tautiseuranta rakentuu kunkin maan terveyspalvelujärjestelmän sairaskäyntien yhteydessä keräämään tietoon, etenee yhtenäistäminen ja laajentaminen pitkälti paikallisten terveydenhuollon resurssien ehdoilla, painottaa Petri Ruutu.

Pernaruttouhka vuonna 2001 ja varsinkin SARS vuonna 2003 korostivat tarvetta koordinoida tartuntatautien seurantaa paremmin ja rakentaa vahvempi silta seurannasta torjuntatoimiin. Myös vuoden 2004 alusta lähtien esillä ollut influenssapandemiauhka vauhditti päätöksiä: ECDC on nopeimmin perustettu laitos EU:ssa

Yksittäisille EU-maille tautikeskuksen perustaminen tietää hieman helpotusta työmäärään siinä vaiheessa, kun ECDC ja WHO saavat yhtenäistettyä seurannan toimintakäytäntönsä. WHO vastaa maailmanlaajuisesta seurannasta, ja toistaiseksi maat ovat raportoineet tietoja sekä tautikohtaisiin verkkoihin että WHO:lle. Jatkossa tiedot toimitetaan lisääntyvästi vain ECDC:lle.

Ruutu korostaa sitä, että ECDC vastaa seurannasta, mutta se ei ole toimivaltainen viranomainen. Torjuntatoimista vastaavat jäsenmaat silloin, kun on kyse terveydenhuollosta. ECDC:n tehtävä on tuottaa äkillisissä tilanteissa tietoa mahdollisimman nopeasti kansallisen päätöksenteon tueksi. Nopean, sähköpostilla toimivan varhaisen varoituksen järjestelmän sisällön ylläpito on jo siirtynyt Luxembourgista ECDC:n ylläpidettäväksi.

ECDC:n valmius keskittyä lintuinfluenssan torjuntaan mahdollisessa pandemiassa on Ruudun mukaan hyvä, ja toiminta on lähtenyt liikkeelle selvästi odotettua rivakammin.

(MK)


ECDC toimii Tukholmassa, Karoliinisen instituutin kampuksella Solnassa.

www.ecdc.eu.int