|
Pohjoismaiden ja Hollannin MRSA-tilanne on
kansainvälisesti vertaillen kohtuullisen hyvä. Viime
vuosina ovat tapausmäärät kuitenkin selvästi
nousseet Pohjoismaissa – Suomi reippaasti
etunenässä (kuva 1). Scandinavian Society of
Chemotherapyn (SSAC) kokosi vuonna 2003 asiantuntijaryhmän
(kaksi jäsentä kustakin Pohjoismaasta)
miettimään keinoja, joilla tilanne saataisiin aisoihin.
Tavoitteeksi asetettiin yhteisen MRSA-torjuntalinjan luominen ja
MRSA bakteremiaosuuden säilyttäminen alle 1 % tasolla S.aureus veriviljelyistä.
|
|

|
Kuva 1
Raportoidut MRSA-tapaukset
Pohjoismaissa
vuosina 1997–2004.
(www.srga.org/SSAC/doc/2005/SSAC_MRSAreport_2004.pdf)
|
|
|
|
Asiantuntijaryhmän ensimmäinen raportti valmistui
kesäkuussa 2005 (http://www.srga.org/SSAC/doc/2005/SSAC_MRSAreport_2004.pdf).
Se sisältää katsauksen kunkin maan MRSA-tilanteesta
ja vertailua käytössä olevista torjuntatoimista ja
laboratoriodiagnostiikasta. Ryhmä tunnisti enemmän
yhteneväisyyksiä kuin eroja maiden väliltä,
mikä antaa hyvän pohjan jatkotyöskentelylle.
Pohjoismaisen MRSA-torjunnan tärkeiksi keinoiksi ”search
and destroy” -politiikan noudattamisen lisäksi listautui
mm. yhteisten kriteerien luominen MRSA-seurantaan,
torjuntalinjauksista sopiminen, tutkimus MRSA:n epidemiologiasta ja
MRSA-kantojen nimeämisen yhtenäistäminen.
|
Jaana Vuopio-Varkila,
ylilääkäri
KTL, Sairaalabakteerilaboratorio