Ajankohtaista
Lasten lihavuuden ehkäisyssä tarvitaan kodin, koulun ja
elinkeinoelämän yhteistyötä
Kouluikäisistä lapsista 10–20 % on ylipainoisia tai lihavia.
Kaksikymmentä vuotta sitten vastaava luku oli 5–10 %.
Lihavista lapsista puolet on aikuisena lihavia, nuorista neljä
viidestä.
- Lasten lihavuuden nopea yleistyminen on saatava katkaistua. Jos
lasten lihominen jatkuu nykyistä vauhtia, Suomessa on vuonna 2050
puoli miljoonaa diabeetikkoa, minkä seuraukset olisivat
hirvittävät, totesi Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja
Pekka Puska Lapset &
elintarvikkeiden markkinointi -suosituksen
julkistamistilaisuudessa.
Kansanterveyslaitoksen ja Kuluttajaviraston yhteistyössä
Opetushallituksen ja Elintarvikeviraston kanssa antamassa
suosituksessa haastetaan elintarviketeollisuus kantamaan
yhteiskuntavastuuta lasten terveydestä. Useimmat lapsille
markkinoidut elintarvikkeet sisältävät runsaasti rasvaa, sokeria
tai suolaa. Tuotteita markkinoidaan suoraan lapsille yhdistämällä
ne sarjakuvahahmoihin, kylkiäisleluihin ja kilpailuihin.
Mainoksissa saatetaan myös esittää harhaanjohtavia
terveysväittämiä, korostaen vaikkapa lähes pelkästään sokerista
koostuvan tikkarin rasvattomuutta. Lapsille kohdistetut mainokset
ohjaavat perheen ostopäätöksiä ja vaikuttavat ravintotottumuksiin,
siksi niillä on kansanterveydellistä merkitystä.
Suosituksessa linjataan mainonnan hyvää tapaa ja muistutetaan
mainostajia markkinointia koskevista laista ja pelisäännöistä.
Lakia ei ole toistaiseksi tiukennettu toisin kuin Ruotsissa ja
Norjassa, missä elintarvikkeiden mainonta lapsille on kokonaan
kielletty.
Pääjohtaja Pekka Puskan mukaan huomion kiinnittäminen
elintarvikkeiden markkinointiin on otettu esille sekä EU:ssa että
WHO:ssa etsittäessä keinoja edistää terveyttä. Mainontaa voidaan
käyttää myös hyvän asian edistämiseen. Mainonnan avulla voidaan
tehdä terveellisistä tuotteista ja elintavoista lapsia ja nuoria
houkuttelevia.
Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi:
www.ktl.fi
ks. ajankohtaiset arkisto
Lapsen lihavuuden hoito on koko perheen asia
Lasten lihavuuden hoidosta annettiin lokakuun alussa Käypä hoito
-suositus, jossa korostetaan koko perheen sitoutumista hoitoon.
Lapsen lihavuudessa ei hoideta lasta ja hänen painoaan, vaan
pyritään lisäämään lapsen hyvinvointia muuttamalla koko perheen
elintapoja terveellisemmiksi. Lihavalla lapsella on harvoin hoikat
vanhemmat, joten lasten ylipainossa on useimmiten kyse aikuisten
valinnoista. Aikuinen viime kädessä päättää, mitä perheessä
syödään.
Lapsuusiän lihavuuden hoito on ensisijaisesti perusterveydenhuollon
tehtävä. Neuvola ja kouluterveydenhuolto vastaavat lihavuuden
seulonnasta. Hoitoon tarvitaan kuitenkin moniammatillista
osaamista. Lapsen itsetunnon vahvistaminen ja positiivisen
ruumiinkuvan syntyminen on hoidossa keskeistä.
Lasten lihomisen taustalla ovat monet muutokset elintavoissa.
Ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja liikunta on vähentynyt
merkittävästi. Samoin kuin aikuisten myös lasten liikunta on yhä
useammin erillisiä suoritteita jokapäiväisen arkisen liikkumisen
sijaan.
Lasten lihavuus Käypä hoito -suositus:
www.kaypahoito.fi
Lapsesta valistunut kuluttaja
Kulutusvalintoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä voidaan opetella
päiväkodista alkaen. Lelupäivänä käsitellään vaikka muropakettien
kylkiäisiä tai keskustellaan kaupan kassalla vastaan tulevista
houkutuksista.
- Lapsen kanssa voi pohtia yhdessä onko mieliteko tarve vai halu ja
mistä halu syntyy, kertoo kuluttajakasvatuksen suunnittelija Taina
Männistö Kuluttajavirastosta.
Kuluttajakasvatusta annetaan esiopetuksesta alkaen kaikilla
kouluasteilla. Koulun tehtävänä on opettaa oppilaat tunnistamaan
itseensä kohdistuvat ulkopuoliset vaikutteet erityisesti silloin,
kun on kysymys nuorten omasta elämäntyylistä, kulutustottumuksista,
arvostuksista ja asenteista.
Ala-asteella kuluttaminen on osa ympäristö- ja luonnontietoa.
Yläasteella kuluttajakasvatusta voidaan opettaa uuden
opetussuunnitelman mukaan aihekokonaisuutena, jolloin sitä
käsitellään esimerkiksi kotitalouden, terveystiedon ja äidinkielen
tunneilla. Kuluttaja-asioiden käsittely on aina opettajan
valinta.
Kuluttajavirasto tuotti hiljattain yläasteelle opetusaineiston
dokumenttielokuvaan Supersize me, jossa päähenkilö eli kuukauden
ajan hampurilaisravintolan ruoalla. Opetukseen kuului pitää
ruokapäiväkirjaa, jonka kautta nuoret pohtivat omia
kulutustottumuksia ja mainonnan vaikutusta niihin.
- Elokuva antoi mahdollisuuden pohtia laajasti sitä, mitä nuoret
syövät ja miksi, kertoo Taina Männistö.
- Kulutustottumuksia pohdittaessa parhaita menetelmiä ovat
erilaiset roolipelit ja draama, joissa nuoret kohtaavat omat
valintansa. Nuoret ovat tarkkoja itsemääräämisoikeudestaan ja
oppivat nopeasti katsomaan mainoksia kriittisesti, painottaa
Männistö.
Kuluttajakasvatus:
www.kuluttajavirasto.fi >
opettajalle
Kysymys limppari- ja karkkiverosta eduskunnalle
Kansanedustaja, Diabetesliiton puheenjohtaja
Matti Väistö (kesk.) on jättänyt
eduskunnassa kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten terveellisen
ravitsemuksen edistämisestä ja mahdollisesta limppari- ja
karkkiverosta.
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska nosti mahdollisesti
määräaikaisen veron esille keinona edistää lasten ja nuorten
terveyttä. Vero olisi niin pieni, ettei sillä olennaisesti
vaikutettaisi kulutukseen. Merkittävämpää olisikin käyttää verolla
kerättävät varat terveellisen ravitsemuksen tukemiseen, keskeisenä
keinona kouluruokailun ja terveellisten välipalojen saannin
tukeminen. Lasten ja nuorten ravitsemuskasvatusta tulisi myös
lisätä eri tavoin. Kysymys jätettiin valtioneuvoston vastattavaksi
6.10.
Julkilausuma kouluruokailun puolesta
Terveyden, ravitsemuksen ja opetuksen asiantuntijat vetoavat
kouluruokailun puolesta. Kouluruokailun arvostus on laskenut, ja
yhä useampi lapsi tai nuori jättää tarjotun aterian kokonaan tai
osittain syömättä. Ruoka korvataan epäterveellisillä välipaloilla.
Kouluruokailuun käytettävistä rahoista päätetään kunnissa.
Kouluruuan valmistajat on pakotettu toteuttamaan nuoren ateria
minimaalisin kustannuksin. Julkilausumassa todetaan, että kunnan
päättäjien tulisi tutustua kouluruokailun kustannuksiin –
kouluruokailu ei ole oikea säästökohde.
Vastuu lasten hyvistä ruokailutavoista kuuluu kotona vanhemmille ja
koulussa kaikille koulun aikuisille.
Julkilausuma kouluruokailusta:
www.ktl.fi ks. ajankohtaista-arkisto